"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

perjantai 26. helmikuuta 2016

Mojito-villitystä


 Taas on uudet villitykset vallanneet SisustEllenin. 


Nyt on vuorossa mojito-villitys ja erityisesti moussemuodossa.  Mojito-moussea maistelin ensimmäisen kerran Cafe Salin brunssilla Vanhassa Raumassa, ja sieltä tämä innostus lähti liikkeelle - mintun ja limen liitto on vaan niin herkullinen..


Tein ensimmäiset mousseni soveltaen mojito-juustokakkureseptejä. Sittemmin myös varsinainen resepti löytyi täältä. KLIK - kiitokset ihanalle Annille vinkkauksesta <3


Mojito-mousseista seurasi suunnitelma kokeilla myös mojito-juustokakkua.


Kutsuimme ystäväpariskunnan viettämään kanssamme meksikolaista iltaa. Tein itse guagamolea ja pääruokana tarjottiin tortillavuokaa. 


Heh, tajusin jossain vaiheessa, että mojitot eivät ole Meksikosta vaan Kuubasta, joten eipä illasta ihan meksikolainen tullutkaan, sillä menussa oli sekä alkujuomana että jälkiruokana mojiton makuja:D No tästäpä saatiin taas yksi naurun aihe lisää mukavaan iltaamme.


Illanvietossamme valmistinkin sitten elämäni ensimmäiset mojito-juomat.


Laitoin kaiken valmiiksi tarjottimelle olohuoneeseen, ja juomien valmistuksesta tuli kiva pieni ohjelmannumero.

I
Kymmenen mintunlehteä ja kaksi teelusikallista ruokosokeria valmiina lasin pohjalla. 

Tähän lisättiin vielä puolen limen puristettu mehu, pari limesiivua ja paljon jääpaloja, joiden päälle vaaleaa rommia ja soodavettä. Tämä drinkki maistuu hyvältä myös alkoholittomana.


Aika usein lomalla iskee tuunausvimma, mutta nyt hiihtolomaviikkoon onkin kuulunut paljon tapaamisia ja juhlia eri kokoonpanoilla. Tänään juhlitaan vielä tyttären synttäreitä ja huomenna maistelemme siskon luona nyhtöpossuhampurilaisia - hih, ja tuliaisina aion viedä mojito-moussea ja valmistaa kaikille mojitot:D

...lomaillen limen ja mintun lumoissa...

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Lyseosta lähtöisin


Näitä jonossa olevia projekteja on niin paljon, että välillä ne ehtivät muuttumaan ihan toiseksi kuin alunperin on ajatuksena ollut.


Niin kävi tämän vanhan jumppasalin lasikuvun.

Se on ilmeisesti aikoinaan pelastettu puretusta vanhasta lyseosta ja ollut varastossa vähän unohdetussa tilassa. Olin ajatellut sen päätyvän pikkueteisen kattoon valaisimeksi, mutta jostain syystä hommaa ei vaan ole tullut ryhdyttyä. Tuunaukseen liittyvä sähköistys on varmaankin ollut se perimmäinen hidaste, sillä en ole löytänyt sen seuraksi sopivaa lamppua.

Tuo lasikuvun ympärillä on rautalangasta tehty kehikko tuo mielestäni kivaa tunnelmaa. Se on joskus suojannut lamppua liikunnan tuoksinnassa.


No lasipallo suojahäkkyröineen pääsikin odottelemaan vähän näkyvämmälle paikalle varastosta olohuoneeseen tarjottimen päälle kynttilän suojalasiksi.



Tämän vanhan tarjottimenhan ostin Vanha-Vanton Antiikkitallista vähän ennen joulua siellä käydessäni. Sinne pitäisi kyllä ehdottomasti päästä toistekin käymään.


Tälle suloisuudelle olisi kyllä käyttöä tarjottimenakin, mutta ajattelin napata sen tuosta asetelmasta aina tarvittaessa.


Hmmm...saattaa olla, että lasikupu jää tuohon pidemmäksikin aikaa, koska tuntuu niin kovin luontevalta paikalta.


Taustalla kynttilänvaloa heijastaa ikivanha peili.

Vielä ollaan istuttu iltaa kynttilän valossa, ja nythän siitä ilosta kannattaakin nauttia, sillä illathan alkavat jo pikku hiljaa tulla valoisimmiksi.


Lyseon lukiosta lähti myös ajelulle abipoikani penkkaripäivänä  lego-ukkeliksi pukeutuneena. Tämä hymyilevä blockhead kotiutui juuri abiristeilyltä.

Ihana vaihe elämässä, ja iso urakka pian takana.


Nyt maistellaan risteilytuliasia ja palaillaan pikku hiljaa arkeen.

Ihanaa helmikuun viimeistä viikkoa!

hymyin ja halauksin


lauantai 13. helmikuuta 2016

On asioita...


On asioita, joita kuunnellaan korvilla.


On asioita, joita kuunnellaan silmillä.


Ja on asioita, joita kuulee vain


sydämellä, myötäelämisellä.


Näiden tyttären tekemien herkullisten prinsessaleivosten myötä

ystävänpäiväviikonlopun halit ja hymyt kaikille täällä kävijöille♥

lauantai 6. helmikuuta 2016

Toast it


Yritän pitää keittiökoneiden määrää pienenä, sillä säilytystilat eivät anna myöden laajan repertuaarin omistamiseen. Vohvelirauta on joskus tullut hankittua, ja kesäaikaan se onkin yksi suosikeistamme: paistamme suolaisia ja makeita vohveleita.


Nyt rautamme on kuitenkin saanut uutta käyttöä, sillä olemme ottaneet sen käyttöön myös leipägrillinä. Kerrospaahtoleipiä onkin tehtailtu täällä jo useamman päivän ajan.

Sipaisen leipien alapuolelle vähän oivariiniä ja esipaistan niitä hetken.

Täytteeksi olen lisännyt juustoa ja tomaattia sekä niiden lisäksi kaikkea mahdollista: kalkkunaleikettä, vuohenjuustoa, aterialta jäänyttä kanakastiketta, jauhelihakastiketta, pestoa, vuohenjuustoa, savukalasalaattia...siis mitä tahansa, mitä kaapista sattuu löytymään.


Vohveliraudasta tulee kivan näköinen kuvio leipään. Minusta on mukavaa, että paahtoleivät tarttuvat kunnolla toisiinsa kiinni, joten olen painanut rautaa kiinni hetken ajan vähän napakammin. Nämä ovat meillä nyt todella in, ja erilaisia toasteja testaillaan koko ajan uusilla täytteillä. Mukava välipala tai eväsleipä talvisille retkille.

Nyt olenkin lähdössä Hugon kanssa rally-tokokurssille muutaman koirakaverin kanssa, joten mukava päivä tiedossa:) Sinne ei paahtoleivät kelpaa evääksi vaan taidan napata pakkasesta keitettyä munuaista ...niin siis Hugolle:D

Herkkuhetkiä helmikuuhun<3

halauksin