"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Kaamea kohtalo


Vanhassa villintyneessä puutarhassamme kasvoi syreenien ja juhannusruusun lisäksi enimmäkseen villivadelmaa ja nokkosia ostaessamme talomme. Yksi sinnikäs kasvi kuitenkin nousi kaikkien rikkaruohojen keskeltä, nimittäin pioni.


Minusta se oli kamala kasvi: inhottavat lehdet ja valtava kukinto...minä kun tykkään enemmän siroista kukista. Kitkin sen ensimmäisenä vuonna pois pihaltamme!!!


Seuraavana vuonna se kuitenkin taas kasvoi samalla paikalla. Annoin sen juurineen muistaakseni sisarelleni, joka tyytyväisenä istutti sen omalle pihalleen.

 
Kolmantena kesänä se ilmestyi taas pihallamme - on muuten todella sitkeä yksilö!
Muutamana vuonna vielä jatkoin kasvin inhoamista, mutta sitten mieleni alkoi muuttua: miksei tuo sinnikäs pioni voisi sittenkin kasvaa omalla paikallaan juhannusruusujen seassa.


Vieläkään pioni ei ihan pääse lempparikasvieni joukkoon, mutta iloisena sen olemassaolosta ja ihaillen kuvailin sitä tänne blogiini. Olen huomannut, että blogistaniassa vilisee pionifaneja, joten vähän arveluttaa kertoa tästä pionimme kaameasta kohtalosta:D


Kyllä omat  mieltymykset ja maku voivat tosiaan muuttua vuosien varrella ja aika paljonkin...ainakin omalla kohdallani niin on käynyt tässä ja monessa muussakin asiassa.

"Ei se haittaa, jos joskus onnistuu väärin" -Peppiina 6v.

Ihanan positiivisesti määritelty:)



12 kommenttia:

  1. Voi kaltoin kohdeltu pioni-parka... Kyl se on tarkoitettu kasvaan teidän pihassa, ei tästä voi muuta päätellä. :-) Ite tykkään pioneista, en vaan oo onnistunut saamaan pionia kasvamaan meillä, en tiä missä vika. Ehkä istutan liian syvälle. Kaunis kasvihan se on, ei siitä pääse mihinkään.

    VastaaPoista
  2. Voi pioni raukkaa :( Minä niin rakastan juuri tuota kasvia, olen istuttanut niitä reilut kymmenen pieneen pihaamme , vaikka se niin lyhyen aikaa kukkiikin.
    Ihanat kuvat, kuiteskin kukasta!
    -päivi-

    VastaaPoista
  3. No tämä yksilö on todellakin päättänyt pärjätä ja näyttää komeutensa joka vuosi :)

    Jos sen tehtävänä on ollutkin opettaa sinua tykkäämään siitä, yksi kukinto kerrallaan ;)

    Ja tuo on kyllä ihanasti todettu...joskus voi onnistua väärin <3

    VastaaPoista
  4. Varsin sinnikäs tapaus tuo pioni, se vaan päätti kuulua pihaasi :)Niin makuasioita -kuka pitää mistäkin, itse rakastan pioneja, mutta keltaiset ja oranssit kukat ei ole niinkään suosikkejani;) Ja maku voi tosiaan muuttua...
    Lämpöisää alkanutta viikkoa sinulle♥

    VastaaPoista
  5. Voihan pioni sentään! :)
    Mä olen todennut myös vuosien varrella, että maku ja mieltymykset saattavat muuttua... Mä olen muutaman kerran sanonut, että ei koskaan... ja jonkun ajan kuluttua huomaan, että sittenkin juu =)

    Ihanaista viikkoa sulle,
    Minnukka :)

    VastaaPoista
  6. Apua ! Mä oisin onnellinen jos meitin pihalle tupsahtaisi noin sinnikkäitä pioneita. Mä oon niitä istuttanu montakin ja monena vuonna, mutta en jostain syystä saa niitä kovin hyvin kukkimaan ;) Kyllähän maku muuttuu tosiaan, mulla se on käyny pelargonin suhteen josta on tullut yksi suosikeistani, ennen inhosin syvästi ;)
    Iloisia kesäpäiviä sinulle ♥

    VastaaPoista
  7. Oih, Pioni <3. Minun rakkauden kohteeni ;)

    VastaaPoista
  8. Kaunis kukka ja niin ihanan värinenkin. Omassa pihassani ei pionia ole, mutta ottaisin sellaisen kyllä mielelläni. Pionin kukat ovat kyllä niin upeita!

    VastaaPoista
  9. Kylläpäs on sinnikäs sissi tämä sinun Pionisi :0)

    VastaaPoista
  10. Hihihi, yksi pionifani naureskelee vedet silmissä :D Kyllä kaikilla saa ja pitää olla oma maku. Mutta pionisi taitaa olla sitä sorttia että joudut joko oppimaan pitämään siitä tai kutsumaan kaivurin paikalle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista kommenteistanne - kukaan pionifaneista ei onneksi tainnut hermostua jutustani:D Ootte kyllä kaikki ihan parhaita♥

      Poista