"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Väliaikatietoja eteisen rempasta


Olen niin innostunut eteisen remontistamme, vaikka aikataulutus vähän onkin pettänyt. En nyt kuitenkaan malta olla laittamatta tänne väliaikakuvia.


Vaativin osuus on nimittäin tehty eli ihanat Pietra di legge Perla lattialaatat on saatu paikoilleen. Saumausväri on juuri oikeaa sävyä ja tunnelma se, mitä halusimmekin.

Kyllä on kiva olo tuosta lattiasta - laatat ja saumausväri sekä pohjatöihin vaadittavat tarvikkeet löytyivat Värirauman upeista valikoimista.


Laattoja on neljää eri kokoa, joista valitsimme keskimmäiset koot eli  30x30 cm neliön ja 30x50 cm suorakaiteen mallisia eli koot eivät keskenään ole ihan tasajakoiset.

Suunnitteluvaiheessa tein paperista laattojen mallit ja sommittelin niitä eri tavoilla pohjapiirroskaaviooni.



Päädyimme lopulta epäsäännölliseen ladontaan, jossa laattoja joutuu leikkaamaan mahdollisimman vähän. Ihastuimme laattojen hieman luonnonmukaisesti muotoiltuihin reunoihin ja näin saimme niitä näkymään mahdollisimman paljon.


Ladoimme laatat eteiseen ja piirsimme laattojen reunat lattiaan helpottamaan oikean paikan löytymistä. Tästä olikin eläväreunaisten laattojen kanssa tehdyssä epäsäännöllisessä ladonnassa tosi iso apu.


Sitten vaan laatat laastilla kiinni lattiaan ja pitkospuut kynnyksille mahdollistamaan kulkemista.


Saumaus tehtiin kosteutta kestävällä laastilla.

Eteisessä on vanhastaan ollut lattialämmistys - se saadaan käyttöön, kunhan sähkökaappi saadaan laitettua kuntoon.


Maalaushommissa käyttämämme remonttijakkara näyttääkin oikeastaan aika kivan malliselta. Hmmm.. pitäisiköhän se kunnostaa tuohon eteisen kalusteeksi...

Niin, että hommia pukkaa koko ajan lisää, jos vaan antaa haaveilulle  mahdollisuuden toteutua:D


Tässä vielä kuva vanhasta lattiasta, jota ei kylläkään ole paljoa näkynyt -  sitä kun on yritetty peitellä matoilla mahdollisimman paljon.


...ja nyt:)

Eteisen uudistus jatkuu maalaushommilla ja nikkaroinnilla eli remppapostauksia on tulossa lisää. Nyt vaan veneen kunnostus menee hetkellisesti hommalistassa edelle, sillä meri kutsuu jo :)

Keväthymyt ja halit teille kaikille ihanille täällä kävijöille<3


tiistai 1. toukokuuta 2018

Vohvelien paistoa


Vapunpäivän herkkuhetkiin olemme paistelleet vohveleita - sekä suolaisia että makeita. Makeat vohvelit saivat päälleen kermaviiliä ja vadelmahilloa ja juomana tietenkin simaa.


Suolaisten kanssa tarjolla oli chilimaustettua tonnikalaa, kermaviiliä ja punasipulia, joita jokainen makunsa mukaan on lisännyt vohvelinsa mausteeksi. 


Tämä oli tällaiselle vähillä yöunilla menneelle helppo ateriaratkaisu -  vapunaattona kun ystävien luona illanvietto tuli venähtäneeksi aika pitkälle yöhön. 


 Mukavia vappuisia yhdessäolon hetkiä takana,
ja kivan lyhyt työviikko edessä. 

  
Rennoissa vapputunnelmissa

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

DIY: Appelsiinietikka



Välillä postauksen julkaisu jää pienistä asioista kiinni. Olen tässä muutaman viikon ajan yrittänyt etsiä kivan näköistä sisustukseen sopivaa sumutinpulloa, mutta tuloksetta. Nyt päätin kuitenkin luovuttaa ja julkaista postaukseni tällaisenaan ja toivoen saavani lukijoilta vinkkejä etsintäni tueksi. 


Tuo metsästys alkoi innostuksesta kokeilla appelsiinietikan tekoa. Ajatuksena oli, että itse tehty puhdistusaine voisi olla esillä keittiössä valmiina käyttöön. Omien kaappien kätköistä löytämäni sumutinpullo on liian suuri mahtuakseen tiskipöydän reunalle oleilemaan.


Appelsiinietikan idean ja reseptin nappasin Jovelan Johannan blogista. Yleensähän käytän kodin pintojen puhdistukseen mikrokuituliinaa ja tarvittaessa vaikeisiin tahroihin suolan ja soodan sekoitusta tai tiskiainetta. 


Tämä kokeilu on ollut innostava, ja  kivasti appesliinilta tuoksuva DIY puhdistusaine pääsee meillä kyllä ihan vakituiseen käyttöön. 

Se on helppo tehdä ja on edullinen ja ekologinen tuote. Sen teho perustuu sitrushedelmien kuorissa olevaan limoneeniin, joka on luontainen liuotin - etikka puolestaan tuhoaa hometta ja bakteereja. Liuottamalla näitä kahta ainesosaa  saa aikaan turvallisen ja tehokkaan puhdistusaineen. 


Omaan seokseeni käytin kahden appelsiinin kuoret. Laitoin ne kannelliseen purkkiin ja lisäsin sen verran etikkaa, että ne juuri ja juuri peittyivät ja pidin viikon ajan pimeässä viileässä paikassa. Siivilöin kuoret pois ja laitoin liuoksen sumutinpulloon. 

Itse tehtyä puhdistusetikkkaa voi tehdä myös muiden sitrushedelmien kuorista - itse ajattelin seuraavaksi testata lime-etikkaa. 


No postausta kirjoittaessa tuli mieleen laittaa seos lasipulloon - ei niin kätevää, mutta tunnelma menee taas kerran käytännöllisyyden edelle:D Siinäpä appelsiinietikkani saa odottaa kivan sumutinpullon löytymiseen saakka:)

Innolla kevätsiivouksen pariin<3

halauksin





maanantai 2. huhtikuuta 2018

Pääsiäiskälli


Yhdessäolosta, herkkuhetkistä, auringonvalosta ja remonttihommista - niistä on tämän vuoden pääsiäisemme tehty.

Remontin vuoksi ei kotiimme ole paljonkaan pääsiäistä laitettu. Herneenversot ovat jo monena vuonna korvanneet meillä pääsiäisruohon - nehän käyvätkin sekä koristeeksi että syötäväksi.


Yksi pääsiäiskällikin on jo ehditty kokea.

Ostin perinteisesti pääsiäiseksi Mignon-munaboxin perheemme herkkuhetkiin. Huomasin, että jotain jännää oli ilmassa, ja lopultahan se selvisikin. Tyttäreni oli syönyt yhden suklaamunista ja korvannut sen tavallisella kananmunalla. Fazerin tarrakin oli liimattu paikoilleen. Korvattu muna erottuu vähän isompana kuin muut:D

Källi onneksi paljastui ennen kuin kukaan ehti raakaa kananmunaa rikkoa, mutta naurua riitti kovasti hyvästä yrityksestä:D


Tässä pieni vinkki pääsiäiskällien estoon:D


Olemme olleet pääsiäisen pyhinä nauttimassa yhdessäolosta ja herkuista ystävien ja sukulaisten luona. Halusin vielä juhlistaa pääsiäisen päättymistä omankin perheen kesken eli ruuanlaitto on juuri meneillään ja mukavat yhdessäolon hetket jatkuvat vielä tänäänkin♥


Pääsiäishalauksin




sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Pietra di lecce perla


Mainitsin täällä jo aiemmin, että pienen eteisemme remontti on käynnistynyt. Aika verkkaisessa tahdissa täällä on kuitenkin edetty, sillä niin kuin usein remonteissa käy, se laajeneekin kaikkiin pintoihin. 


Sävyjen ja materiaalien etsimiseen on mennyt aikaa, mutta nyt suunnitelmat alkavat vähitellen hahmottua, sillä löysin ihan huippuihanat lattiakaakelit Väriraumasta, josta on aiemminkin tullut hankittua yhtä jos toista - meillä kun tuntuu aina olevan jonkun paikan kunnostus meneillään. 


Suunnittelin ensin, että lattiaan tulisi grafiitin tai savunharmaat melko isot suorakaiteen malliset kaakelit. Napsin kännykkään kuvia hyvistä ehdokkaista ja sain myös tosi mukavan ja ammattitaitoisen myyjän avukseni. Hän ehdotti, että ottaisin muutaman laatan kotiinkin soviteltavaksi.  

Oli todella hyvä, että kokeilin laattoja kotona, sillä sekä väri että koko menivät uusiksi. Eteiseen taitaisikin sopia vähän vaalampi sävy ja pienempi laattakoko. 


Olin silitellyt ja ihastellut Väriraumassa vanhahtavan tunnelmaista Pietra di lecce perla-laattaa jo ensimmäisellä käyntikerrallani. Reunat ovat vähän epäsymmetriset ja sävy eläväpintainen vaaleanharmaa, jossa on aavistus beigen sävyä - ihan kuin vanhan talon kulunut kivilattia. Kun näin kaakelit uudestaan, tiesin heti, että tässä ovat unelmieni lattialaatat.

Sama ihana myyjä auttoi laskemaan määriä ja löytämään täydellisen saumasävyn näihin kaakeleihin sekä pohti kanssamme ladontavaihtoehtoja, joissa laattojen leikkaamista joutuisi tekemään mahdollisimman vähän.

Oli kyllä niin miellyttävää asiointia - hyvän palvelun ja laadukkaan monipuolisen valikoiman kombinaatio on kyllä todella kohdillaan - kiitos väriraumalaisille vielä täältä bloginkin kautta:)


Tilasimme loppujen lopuksi kahta eri laattakokoa, jotta kokonaisuudesta tulisi eläväpintaisempi. Nyt täällä onkin sommiteltu erilaisia vaihtoehtoja 30x30 ja 30x 50 senttisten laattojen ladontaan. 


Ennen kun päästään laatoittamaan, pitäisi kuitenkin kunnostaa seinät ja maalata katto. Seinien sävyksi on valikoitunut grafiitin harmaa ja katto, listat sekä tilaan rakennettava uusi sähkökaappi maalataan valkoisiksi. 


Seuraavaksi pitäisi löytää tilaan vanhan talon tyyliin sopiva kattovalaisin sekä puutavaraa kaapin rakentamiseen ja muutama listakin pitäisi vielä hankkia. Yllättävän paljon vaan on hommaa  pienessäkin tilassa. 

Auringonpilkahduksia viikkoonne, ihanat lukijani<3

halauksin

torstai 15. maaliskuuta 2018

Kierrätyskuvioita


Kirppari Eveliinassa oli jokin aika sitten Unicef-loosi, jota sai tukea ostamalla tavaraa. Sisareni oli tempauksessa puuhanaisena, joten pitihän ihan senkin takia tuota loosia käydä katsastamassa.

Tutkin innolla kaikki tarjolla olevan, koska tuntui kivalta kannattaa tällaista hyväntekeväisyystempausta. Löysinkin kivan sinkkitarjottimen, josta maksoin viisi euroa.


Se pääsi heti käyttöön - juuri sopivan kokoinen kahvikuppien kantamiseen pienelle porukalle olohuoneen puolelle. 

Olen tyytyväinen löytööni - sillä on nyt jo ollut paljon käyttöä.


Ajattelin alunperin patinoida sinkkitarjottimen etikkaliuoksella, mutta homma on edelleen tekemättä, sillä tämäkin pinta näyttää loppujen lopuksi ihan kivalta. En ole koskaan testannut etikkapatinointia, joten ihan hauska kokeiluhan se kylläkin olisi. 


Jälkeenpäin muuten selvisi, että sisareni oli lahjoittanut tämän sinkkitarjottimen Unicef-loosiin:D Nyt siskon vanha tarjotin onkin siis meillä pienen kierroksensa jälkeen - kiva, ettei kukaan muu ollut ehtinyt ostaa sitä:) 

Hmmm...voihan sitä tavaraa suvussa kierrättää näinkin:D

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Pieniä maalaushepuleja


Täyttyy kyllä sanoa, että vanhan puutalon pinnat kuluvat eri tahtiin, kun on koira talossa. Aloittelevina koiranomistajina olemme tehneet sellaisen virheen, että pallonheittelyä on leikitty myös sisällä. Niinpä puulattioiden maalipinta on kulunut innokkaiden koirantassujen sutiessa pallon perässä. Palloleikit sisällä ovatkin vaihtuneet rauhallisempiin kopitteluihin ja pallonvieritys- ja etsimisleikkeihin, jotka ovat ihan lattiaystävällistä puuhaa.

Hugolla on ollut myös tapana laittaa makuupaikkansa kuntoon raapimalla lattiaa tai uunineduspeltiä. No sen olemme kieltäneet, ja Hugo onkin onneksi keksinyt itse korvaavan toiminnon eli se käykin sohvan takana rapsuttamassa sohvan selkämystä - siihen ei jää jälkiä, joten hyvä muutos.

Vahinkoa oli kuitenkin ehtinyt tapahtua ennen kuin tajusimme tehdä näitä korjausliikkeitä.


No näistä johtuen olen saanut pari pientä hepulia, joiden seurauksena maalasin eteisen raapiutuneet kynnykset sekä olohuoneen ja keittiön uunineduspellit. Peltien maalipintaa ovat kuluttaneet myös puukorit ja pelleille pudonneet halot ja muutama kekäleen jälkikin niihin oli ilmestynyt.

Eipä tullut kolhiintuneista pelleistä otettua ennen-kuvia, mutta maalausvaiheesta huomasin napata kuvan. Siinä näkyy myös, miten olemme "integroineet" puu- ja sähköhellan kokonaisuudeksi.



Onneksi autotallistamme löytyi jotain maalinloppuja - tarkistin vain pikaisesti, että sopivat myös metallipinnoille.

Innostuksen iskiessä ei nimittäin maalikauppoihin ehdi sännätä - tämäkin maalaushepuli sattui osumaan viikonlopun myöhäiseen iltaan. Hmmmm...välillä tulee mieleen, että SisustEllenillä olisi tarvetta ympärivuorokautiselle päivystävälle maalikaupalle:D


Kynnyksistä pahin näytti näin hurjalta -  toki tätäkin ovat kuluttaneet ihan muutkin kuin Hugo.


Tässä kurkistus eteisestä olohuoneen puolelle.

Kynnysten maalaus siisteytti yleisilmettä ihan kivasti. Harmi, että lattian sävyistä harmaata maalia ei enää löytynyt kätköistämme - olisin voinut yrittää jotain paikkamaalausta, sillä tämä kuluminen on ollut hyvin paikallista. (lue: kohta, jossa olohuoneen sohvalta heitetyn pallon kiinnisaamiseksi Hugon on täytynyt joko jarruttaa tai kiihdyttää vähän ennen ja jälkeen kynnyksen)


Kuvassa näkyy olkkarin vanhan kaakeliuunin edustan suojapelti maalattuna. Lattiat ovat siis edelleen maalaamatta, mutta se on hommana sen verran laajempi, että siihen tarvitsen jo apujoukkoja ja aika paljon isompaa maalaushepulia.

Ulko- ja eteisenovessa on myös Hugon aiheuttamia raapimisen jälkiä. Niiden maalaus hoituu kyllä tässä varmaankin lähiaikoina, sillä WOHOO, meillä on aloitettu pikkueteisen remontti :) 

Siitä laittelen tänne jossain vaiheessa kuvia - vielä kun ei oikein ole saatu mitään kuvaamisen arvoista aikaiseksi.


Maalauspuuhien lomassa ihanista hiihtolomakeleistä nauttien

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Uskaltaisitkohan maistaa?


Meillä on käynyt kuluneen talven aikana visiitillä erilaisia kokoonpanoja ystäviä ja sukulaisia.  On ollut kiva kattaa ja tarjota pieniä herkkuja - kotikin on pysynyt siistimpänä kutsujen innoittamien siivouksien myötä.



Kaikille vieraillemme olemme tarjonneet yllätysmaistiaiset, joita suurin osa onkin innolla maistellut. 

Maistelun kohteena on ollut lapsilta joululahja, jonka kortissa luki Samu Sirkan joulutervehdys, ja paketin sisältä löytyi pussillinen paahdettuja suomalaisia kotisirkkoja.

Tämä oli tavallaan toivelahja, sillä olen jo jonkun aikaa kohistanut, että pitäisihän noita uutuuksia saada maistaa.


Tästä on nyt sitten tullut hauska maistelun ja keskustelun aihe illanviettoihimme - kaikille vieraillemme maistiaiskokemus on ollut ensimmäinen. Yhdelle porukalle tarjosimme myös kaupan hyllyltä löytyneitä sirkkanakkeja coctailpaloina.

Olen yllättynyt ennakkoluulottomuudesta, jolla ystävämme ovat popsineet sirkkoja -  visiitillä käynyt mummukaksikko taisi olla määrällisesti yksi innokkaimmista maistelijoista.


Yhdessäolon hetkistä on jäänyt mukavia muistoja. 

Siihen liittyen kuvailin tähän postaukseen Mamma Roosassa omalla tekstillä teettämiäni pellavakankaisia ruokaliinoja. Mahtavaa, että on mahdollista saada itse suunniteltuja yksilöllisiä tuotteita - kiitos Terhille onnistuneesta toteutuksesta<3


 Pellavaliinoja olen käyttänyt pullon ympärille sidottuna niin, että hetkissä mukana olevat huomaavat myös tekstin, joka pitää niin paikkansa:

Time together is my favourite time<3

halauksin