"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

torstai 5. maaliskuuta 2015

Cafe Home


Viime viikonloppuna avasimme oman Cafe Homen tyttären syntymäpäivävieraille.


Tytär halusi itse tehdä kakut juhliinsa.


Tarjolla oli pätkis-suklaakakkua, valkosuklaa-mustikkakakkua ja mango-juustokakkua.



Myös koristeet olivat itse väkerettyjä.


Keittiössämme on aika vähän laskutilaa, joten otimme sähkö- ja puuhellan päälliset käyttöön, ja asettelimme Home Cafen tuotteet niiden päälle.


Päivänsankari teki kahvi- ja tee-menut töistä lainaamilleni liitutauluille, ja niiden mukaan vieraat saivat tilata haluamansa annoksen kuin kahvilassa.


Tuollainen liitutaulu on ollut omassakin hankintalistassa jo jonkin aikaa, mutta sopivan oloista ei ole löytynyt. Jos taulut olisivat olleet omia, raamit olisi jo sutaistu valkoisiksi samalla kuin tuo mangojuustokakun alla oleva jalallinen tarjotinkin:D


Sain muuten Counrty French-maalista tietää, että sitä voi käyttää esineissä, jotka ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Maalin mattapinta ei kuitenkaan kestä kovaa hankausta ja ruokatahrojen putsausta, joten oli hyvä päätös käyttää lasilautasta tarjottimella.


Tässä kuva vähän kauempaa otettuna.

Pojan synttäreillä kuukausi sitten tarjottiin savukalaa ja kvinoaa, ja nyt Cafe Homessa oli kahvilaherkkuja. Oli kiva järjestää taas hieman erilaiset juhlat, koska vieraat ovat suurinpiirtein samat.


Sunnuntaiaamun syntymäpäiväbrunssi kruunasi viikonlopun juhlallisuudet.


Voi teitä ihania nuoria, miten paljon iloa ja onnea tuottekaan olemassaolollanne ..ja meille vanhemmille myös arvokasta päivitystä tämän hetken in- ja must- juttuihin:D

Olette niin rakkaita♥

lauantai 28. helmikuuta 2015

Paniikkimaalausta


Nyt kyllä historia todella toistaa itseään.


Tyttären synttärijuhlien valmistelut täydessä vauhdissa, edellisenä iltana havainto: jalallista puutarjotinta tarvitaan vuosien tauon jälkeen, väri kellastunutta mäntyä. 
Apua, tarvitaan viime hetken paniikkimaalausta!!!

Kuva ennen maalausta piti käydä nappaamassa ulkoa kuistilta, sillä sisävalo ei enää riittänyt...


Maalinpesuainesipaisu, jauhemaalia ja tippa vettä purkkiin, pikainen sekoitus ja maalaus. Toinen maalaus tunnin päästä, kolmas keskiyöllä. Onneksi tämäntyyppinen maali kuivuu tosi nopeasti ja sopii siis hyvin tällaiselle paniikkimaalaajalle:)

Vastaava tapaus sattui pari vuotta sitten termarin suhteen. Tuosta aikaisemmasta maalaushässäkästä   voi lukea postauksessa "Yöllisiä tuunailuja" klikkaamalla tästä KLIK,


Olen oppinut sekoittelemaan uutta lemppariani Country French- jauhemaalia silmämääräisesti ja huomannut myös sen, että tälläistä yksittäistä esinettä maalatessa ei ole niin väliä tuolla suhteella, Maalista tulee joka tapauksessa hyvää. Jos se on liian laihaa, kerroksia voi maalata useampia tai lisätä pikkuisen jauhetta seokseen. Maalia mainostetaan myrkyttömänä ja ekologisena, mutta haluaisin vielä selvittää, voiko maalia käyttää esineisiin, joissa säilytetään elintarvikkeita.


Näissä juhlissamme maalatulle tarjottimelle asetellaan hyydykekakku, joten lasilautanen on ilman muuta alusena. 

Tämän enempää en nyt ehdi kirjoittelemaan, sillä nyt on riennettävä laittamaan mekko päälle ja kuvaamaan kattausta sekä tyttären luomia ihania kakkuja seuraavaa postausta varten. Toivottavasti ei enää tässä vaiheessa tule eteen viime hetken maalaustarpeita, sillä vieraat tulevat ihan pian:D

With hugs&smiles

lauantai 21. helmikuuta 2015

Riviera Maisonia ja Hanna Sumaria


Sain aivan ihanan lähetyksen Loviisan aitasta, ihanasta sisustusputiikista. Niin kuin  kortista näkyy, paketti tuli jo joulun aikaan.


Paketista löytyi kaksi tosi suloista Riviera Maison keittiöpyyhettä.  En ole malttanut ottaa niitä tavallisiksi pyyhkeiksi, vaan olen säästänyt ne sisustuskäyttöön: esille ripustettavaksi, kori- tai pöytäliinaksi ja juhlissa käytettäväksi.


Käynnilläni Loviisan aitassa olisin ilman muuta napannut näitä ostoskoriini, mutta nämä ihanuudet jäivät minulta ihan huomaamatta, sillä tuo ihana sisustusmaailma on niin täynnä kaikkea katseltavaa. Ensi visiitillä täytyy hankkia muutama lisää, jos sitten vaikka malttaisi käyttää niitä ihan pyyhkeinäkin:D

 "There is no place like Home"


Paketista kuoriutui esille vielä tämä jymy-yllätys: Hanna Sumarin uusi keittokirja "Pienet suuret reseptit"! Tätä katselin viime vuoden puolella Loviisan aitassa käydessäni ja ihastelin juuri putiikkiin tullutta kaunista kirjaa.

Tämä kirja on syy siihen, miksi teen postauksen vasta nyt: ajatuksenani oli ensin tutustua kirjan resepteihin ja kenties kokeilla niitä ja jakaa kokemuksiani.


Niin kauniisti kuvitettu kirja - yllä olevan kollaasin kuvat olen valokuvannut kirjan sivuilta.

Kirjassa on reseptien lomassa mukavaa pientä tarinointia, ja se on niin Hannan oloista, että lukiessa tuntui, että hän olisi ollut niitä siinä vieressä jutustelemassa. Hänen äänensä ja olemuksensa on tullut tutuksi sisustusohjelmien kautta, jotka ovat myös aina olleet ihan lemppariohjelmiani.




Resepteissä on käytetty raaka-aineita, joissa on paljon ravintoaineita ja terveellisyyttä.

Korianteri, bataatti, pähkinät, fenkoli, appelsiini ja kvinoa mainittiin useammassakin reseptissä. Appelsiinia en ole käyttänyt tässä määrin ruuanvalmistuksessa, sen käyttöä täytyykin laajentaa, esim. bataattiporkkanakeittoon kirjan reseptissä lisättiin appelsiinia - sitä aion kokeilla ihan varmasti. Bataattia on tullut valmistetttua ennenkin, mutta kvinoaa en ole koskaan ennen edes maistanut, myöskään korianteria en oikein ole osannut käyttää. Ensimmäiseksi innostuin kuitenkin kokeilemaan tuota minulle eksoottista kvinoaa.

Yllä olevassa kuvassa kvinoaa ennen keittämistä.


Tyypilliseen tapaani en kuitenkaan tehnyt kvinoa-kokeiluani valmiiden reseptien mukaan, vaan soveltelin ja tein omat muunnokseni.  Ensimmäiseen kvinoaan paistoin punasipulia ja suppilovahveroita sekä maustoin soijalla ja kaikilla mahdollisilla mausteilla. Toiseen kokeiluuni lisäsin suippopaprikaa, makeaa chilikastiketta ja fetajuustoa murusina.


Yllä olevassa kuvassa näkyvän savukalan kanssa olen tarjonnut kvinoaa, jossa on suippopaprikaa, makeaa chilikastiketta ja soijaa. Tästä on tullut meille se tavallisin resepti. Olen laittanut näin maustettua kvinoaa myös salaatin joukkoon.

Kuten näkyy suunnitelmani kokeilla kirjan reseptejä ennen tätä postausta toteutui vain osittain, sillä tämä kvinoavillitys veikin aika tavalla mennessään:D Tuo korianterin maku eri ruuissa täytyy ainakin testata. Tänään aion kuitenkin kokeilla bataattiporkkanasosekeittoa - yritän noudattaa reseptiä:D


Hanna Sumarin ihastuttava ruokakirja on ollut todellinen innostuksen ja inspiraation lähde. Voiko salaattia tarjota ihanammin kuin tuossa kirjan kuvassa!

Jostain syystä minun on aina ollut vaikea toteuttaa suoraan valmiita ruokareseptejä, aina tulee kokeiltua jotain omaa muunnelmaa...ja voin kertoa, että kaikki kokeilut eivät aina mene ihan nappiin:D  Siitä syystä toivonkin ruokakirjalta juuri tällaista inspiroivaa otetta: kauniita kuvia, ideoita kattaukseen ja esillelaittoon, innostusta kokeilla jotain uutta, fiilistelyä ja tietenkin hyviä reseptejä, joita voi joko tehdä suoraan ohjeen mukaan tai säveltää omanlaisiksi.


Kiitokset ja halit ihanasta yllätyksestä Helenalle Loviisan aittaan ja kiitos Hannalle inpiroivasta otteesta terveelliseen ruuanlaittoon♥



tiistai 17. helmikuuta 2015

Mustia ruutuja ja lakritsateetä


Kaivoin lehtikasan uumenista japanilaisen ristikkolehden, jonka ostin lomaviihteeksi viime kesänä - se on sellaista mukavaa auringonottoajanvietettä (...onko tuollaista sanaa edes olemassa?)

Nyt ei ole kylläkään kyse auringonotosta, vaan sairaslomalaisen puuhista.


Japanilaisessa ristikossa riville annetuista numeroista päätellään, mitkä ruudut väritetään mustiksi ja mitkä jätetään värittämättä. Pikku hiljaa väritellessä alkaa hahmottua ristikosta esille tuleva kuva.
Ehkä vähän outo innostuksen kohde, mutta satunnaisesti tälläinenkin minuun iskee:D


Ostin maisteltavaksi viime kauppareissulta  lakritsateetä, ja sitä on nyt mukava siemailla ristikkoa tehdessä lämmitellen käsiä kuuman kupin ympärillä.


Ihana tuoksu ja aromi<3


Kuppi teetä ja sympatiaa on nyt ihan paikallaan:)

Lämpimiä ajatuksia teille täällä käyville symppiksille - ihanaa, kun piipahtelette täällä♥


lauantai 14. helmikuuta 2015

Vaarin kalvosinnapit


Rippilahjaksi saadut vaarin vanhat kalvosinnapit käytössä ensimmäistä kertaa. 


Sisko kuvaa, isällä hymy kasvoilla, äidillä liikutuksen vedet silmissä. 


Frakki yllä, suloinen tanssipari vierellä.
Poikani suuri päivä.  
Vanhojen tanssit<3 

Ystävänpäivähalit kaikille teille Ihanille♥

Herkistelytunnelmissa

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lasipullolöytöjä

Mikä ihme näissä vanhoissa lasipulloissa oikein on. Niitä tarttuu mukaan milloin mistäkin - viimeisimmät... lenkkipolulta!!!


Lumihanget sulivat viikonloppuna joissain paikoin ihan minimiin, ja metsälenkillä silmiini osui sinne unohdetettu rojukasa. Maassa oli paljon sirpaleita, joten halusin kiertää rojut kaukaa, jottei Hugo saisi haavoja tassuihinsa. Jostain syystä rojukasan reunamilta silmiini osui kaksi ehjän näköistä lasipulloa. Nappasin ne taskusta löytyneeseen koirankakkapussiin - siis käyttämättömään!! - ja kannoin ne kotiini.

Mielestäni tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä:D


 Putsauksen jälkeen kirkas pullo osoittautui ehjäksi, ja sen reunassa on kuin jotain mittaviivoja. Se saattaisi olla vaikka lääkepullo.


Ruskeassa pullossa lukee Oxygenol. Sen verran sain sitä putsattua, että huomasin sen olevan halki. No kirkas pullo on ehjä ja se on muutenkin lempparini lasin värinä, sen pidän aarteenani ainakin hetken.


Lasipulloja on ennestäänkin keittiössä ja olohuoneessa, joten en ihan tiedä, mahtuuko joukkoon enää yhtään. Mutta otettava tuo vain oli, kun tielle osui.


Näitä siis on siellä...

...ja täällä.


Olkkarissa on ikkunalaudalla lääkepullorivistö - osassa lasi on ihania pikkuruisia kuplia täynnä.


Pikkupullojen olohuoneessa on lisäksi iso vanha pullo, jossa on myös lasinen korkki.


 Jokaisella on omat heikkoutensa: minulla meren sileäksi hiomat kivet näiden pullojen lisäksi... jokin niissä vetoaa ja pistää kantamaan koirankakkapusseissa pitkin metsiä:D

Ilolla ja innolla lenkkipolkuja kiertämään...;)

halauksin

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Ekologista maalausta


Tässä vihdoinkin maalausprojektistani:)


Sain Sisustustalo Kodinonnesta kokeiltavaksi Country French-maalia - kiitos Johannalle tästä mahdollisuudesta<3 Maali on turvallista, hengittävää ja luonnonmukaista, ja se on suomalaisen pienyrityksen kehittelemä ekologinen tuote, joten innostuin kyllä tosi paljon. Jos maali vastaa odotuksiani, voisinkin alkaa käyttää projekteissani sitä jatkossakin.


Sävykartassa on paljon sävyjä, joista valitsin testattavaksi Lumi-valkoisen, sillä valkoiselle maalille tuntuu aina olevan käyttöä.


Olen suunnitellut eteisen uusvanhan renginkaapin maalaamista jo pidemmän aikaa, mutta  nyt tämä innostus uuden maalin kokeilusta sai minuun vauhtia. Kaappi on ollut jotenkin vihertävä - se ei ehkä näy tästä kuvasta, mutta eteisessä on selkeästi ruskea vanha vaatekaappi ja arkku, ja niiden rinnalla vihertävyys on ottanut silmään. Tarkoitus ei siis ole maalata ihan koko kotia valkoiseksi, vaikka siltä saattaa välillä vaikuttaakin:D



Pientä pänvaivaa tuotti kaapin alkuperäisen pintakäsittelyn selvittäminen. Kovan etsimisen jälkeen löysin tiedot, ja selvisi, että se oli käsitelty mehiläisvahalla ja kasvisöljyllä. Niiden poistaminen maalipesuaineella oli tylsin homma, mutta vielä vähemmän välitän hiomisesta. Pienellä riskillä tässä nyt mennään, sillä valmistaja suositteli hiomaan pinnan, mutta tyydyin käsittelemään sen pelkällä maalinpesuaineella.


Halusin tehdä testit ensin kaapin sisäosiin, sillä en yhtään tiennyt, miten maali käyttäytyisi - varsinkin, kun pohjatöitä en tehnyt ihan suositusten mukaisesti. Tässä kohtaa oli myös pieni mietinnän paikka. Miten voisin sekoittaa maalijauheesta pienen erän kokeiltavaksi ja vielä sen jälkeen olla selvillä sekoitussuhteista.  Olen niin tottunut mittailemaan kaiken desilitroissa, eikä meillä ei ole näin pieniä grammamääriä mittaavaa vaakaa.

Ratkaisin pulman merkitsemällä pahvilaatikon kanteen käyttämäni veden määrän. Kokeiluun käytin desilitran vettä ja arvioin silmämääräisesti jauhepussista 1/6 osan jauhetta. Systeemi toimi hyvin, ja tein tarvittavan loppumaalin kahdessa erässä.

Yllä olevassa kuvassa maalia on sivelty yksi kerros - näyttää ihan kuultomaalatulta pinnalta.


Ihan huikean helppoa sekoittelua ja maalaamista. Maali levittyy helposti, ja pinta on ihanan mattamainen ja eläväpintainen. Kulutukselle alttiina oleville pinnoille suositellaan lisäksi vahausta, mutta itse pidän pinnasta juuri tällaisena.

Tällä maalilla olisi helppo luoda halutessaan myös rouheista kuluneen näköistä maalipintaa. Itse hioin ainoastaan vetimet kuluneen näköisiksi.


Portaikon sisustus on mennyt muutenkin uusiksi. Maalasin jo aiemmin portailla olevan jakkaran. Siinä on perinteisesti ollut valaisin, joka on mielestäni tuonut mukavaa tunnelmaa ja näyttänyt kivalta uloskin päin. Emme ole uskaltaneet pitää portaikossa mitään lasia sisältävää Hugon vuoksi - ehkäpä petuvaiheen päätyttyä uskallamme laittaa lampun takaisin. Peltitalossa onkin polteltu ahkerasti tuikkuja korvaamassa valaisinta.


Ostin jakkaran päälle pellavaliinan vanhan ruutuliinan tilalle. Muuten täytyy vielä ideoida tuota sommittelua. Ihmeen paljon sitä omistaakin herkkää ja särkyvää tavaraa, ja niitä ei tällä hetkellä voi tuohon asetella.


Poikani koulussa tekemä savityö roikkuu edelleen portaikossa, ja sen seurana nyt siis ekologisesti uudistunut kaappimme. Oli mukava maalituttavuus, suosittelen lämpimästi<3

Haleja ja hymyjä viikkoonne♥