"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

perjantai 12. syyskuuta 2014

Black food


Kyllä nämä postausaiheet pomppivat ihan laidasta laitaan - ihan niinkuin innostukseni kohteetkin. Nyt olen ihan hurahtanut tatteihin. 


Ollaan käyty Hugon kanssa jo useamman kerran pikkulenkillä metsässä, ja sieltä olen tuonut tatteja tuliaisiksi. Olen aiemmin kerännyt lähinä suppilovahveroita ja kantarelleja, jos niitä vain jostain on sattunut löytymään, mutta nyt tattien maailma on auennut tämän syksyn runsaan sadon myötä. Tatit on helppo tunnistaa ja maistamalla olen varmistanut, ettei sappitattia eksy koriimme.

Ensimmäinen sieniruoka oli herkkutattikeitto, joka onnistui ihan yli odotusten.


Punikkitatit muuttuivat mustiksi käsittelyn myötä, ja päätinkin valmistaa aterian mustalla väriteemalla.


Siispä mustaa pastaa - linguine al nero di seppia.


Neljälle hengelle arvioutu pastamäärä.


Mustien punikkitattien paistoa mustassa valurautapannussa mustalla puuliedellä. Lisäsin kastikkeeseen sipulia ja porkkanaa silläkin uhalla, että ne eivät olleet mustia:)


Mustat pastat kattilaan pariksi minuutiksi.


Tässä punikkitattikastiketta mustan pastan kanssa maisteltavaksi.


Vesimelonipalloidea tuli nuorisolta.


Jälkiruuaksi lakritsijäätelöä<3


Musta tuntuu... että tämä postaus olisikin voinut sopia paremmin julkaistavaksi halloweenin tienoilla:D

Kaunis syyssää jatkuu, ja haaveissa olisi taas viettää aikaa tattien metsästyksen parissa - suosittelen muillekin!

Halauksin

perjantai 5. syyskuuta 2014

Portti-inspiraatiota etsimässä


Nyt on hurja portin suunnittelu meneillään.


Hugo-pentua ei enää kauaa pidättele kompostikehikosta viritelty systeemi, eikä se oikein ole muutenkaan ihan sisustustyylien kärkeä:D 


Tässä näkyy ongelmatilanteemme. Tuossa ihan talon vieressä on jo pieni aika huomaamaton portti roskiksen tyhjentämistä varten.


Päätin kuvailla muiden portteja saadakseni inspiraatiota ja ideoita. Tässä kuvausreissuni satoa sekalaisessa järjestyksessä. Osa porteista on meille liian mahtavia, mutta inspiraation lähteeksi nekin sopivat.





























Oli kiva löytää nämä viimeisissä kuvissa olevat hyvin meidän aitamme kanssa samankaltaiset yksilöt, ja niihin suunnitellut portit. 

Suunnitelu on kivaa hommaa, mutta tällä asialla alkaa olla kiire, eikä paineen alla luovuus oikein ole pulppuillut. Olen kyllä piirrellyt kymmeniä hahmotelmia, seikkaillut nettisivuilla, etsinyt ratkaisua myös valmiista mallistoista ja nyt siis kuvaillut ihania portteja pitkin kaupunkia. Vielä ei ole ratkaisua porttiongelmaamme löytynyt, joten ideointia ja inspirointia täytyy yrittää jatkaa - tämä postaus on osa tätä projektia. 

Vinkkejä otetaan vastaan!

tiistai 26. elokuuta 2014

Kärhöjen herkkyyden lumoissa


Viime kesän lopun taimien loppuunmyynnistä tarttui käteen valkoinen kärhö, jonka luulin olevan runsaasti ja pitkään kukkiva pikkukukkainen lajike.



Nyt elokuussa tämä uusi hentoinen tulokas sai aikaiseksi kukintonsa - taitaakin olla jalokärhö, sillä kukat ovatkin paljon suurempia. Ihastuin suloisiin kukintoihin, mutta kukinta-aika jäi aika lyhyeksi.


Voi olla, että tämä lajike ei menesty karulla pihallamme, joten täytyy varmaankin suunnistaa taas tämän kesän taimimyymälöiden lopettajaisiin.


Kasvupaikka on vaativa myös siksi, että talomme lähellä kasvaa koivu, joka vie muilta kasveilta veden ja ravinteet. Emme kuitenkaan malta luopua koivusta ja säleikkö on tuohon joskus tullut rakennettua, niin yritän sinnikkäästi saada jonkun kärhön siinä viihtymään. 


Nyt tällä kokemuksella ja useamman kuolleen köynnöskasvin jälkeen en tähän paikkaan edes ritilää laitaisi, mutta sen siirtäminen jättäisi seinään jäljet, joten näillä mennään.


 Tämän kesän alesta olen hankkinut kaksi kansituolia ja lisää harmaita pajukoreja. Näistä noppakivistä olen muuten ylpeä, sillä olen ne siihen itse naputellut muutama kesä sitten.




 Ajuruohot ja neilikka eivät kylläkään enää kuki - kuva on otettu aiemmin kesällä. 


Niin ja päivävarjo on pitänut uusia, sillä vanha valkoinen varjomme riepoutui rikki myrskyissä. Etsin kauan uutta valkoista varjoa, mutta sitten tyydyin beigeen. Pihakeinun katos on myös beige, joten sopiihan tuokin pihan sävyihin, mutta pikkuisen harmitti huomatessani Sannan Ruutuoven takaa blogissa uuden ihan valkoisen varjon - en sittenkään ollut tarpeeksi sinnikäs etsinnöissäni. 

Pihakalusteet on aikoinaan ostettu puunvärisinä, mutta olemme maalanneet ne valkoisiksi niiden pinnan homehduttua ilmeisesti vääränlaisen öljyämisen ansiosta.


Pikkuisen kuvassa näkyvä pihakeinu on ollut ostettaessa joskus kauan sitten männyn värinen, mutta se on maalattu heti uutena valkoiseksi. Keinuun jättämäni retrotyynyt eivät muuten kestäneet koko kesää, vaan ne hapertuivat ja linnut nokkivat superlonirouheen ulos. Jos löydän jostain kivaa retrokangasta, ompelen ensi kesäksi muutaman uuden tyynyt väriläiskäksi.


Elokuun viimeistä viikkoa viedään - varmuuden vuoksi toivottelen jo nyt tunnelmallista venetsialaisviikonloppua ja kesäkauden päätöstä ♥

tiistai 19. elokuuta 2014

Helppo naulakko DIY


Löysin ruosteisia vanhoja naulakkokoukkuja, jotka innostivat DIY-hommiin.


Koukkuja oli kolme: yksi ruosteinen ja kaksi tosi ruosteista.


 Naulakon puuosaksi löysin mökiltä vanhaa ponttilautaa, josta rakkauteni sirklasi alapontit pois.


 Maalasin laudanpätkän valkoiseksi ja hioin aavistuksen kuluneen näköiseksi.


Hioin myös tosi ruosteisista koukuista osan ruosteesta pois, jotta kaikki kolme olisivat samantyylisuiä.


Naulakko jäi mökille, mutta en vielä ripustanut sitä minnekään -  se voisi löytää paikkansa myös kotoa. Oli kyllä tosi helppo homma:)


Tällaista sisusteluni on aika usein. Tarvitsen pohtimisaikaa sellaisten juttujen suhteen, jotka pitäisi saada kerralla kohdalleen. Tämäkin naulakko täytyy kiinnittää kahdella tukevalla ruuvilla - en halua joutua siirtämään sitä useampaan kertaan, sillä joka siirrosta jää aika isot jäljet seinään.


Ihan muuhun asiaan: ulkolaisten roskapostikommenttejen määrä on kesän aikana lisääntynyt blogissani - onneksi bloggerin suodatin seuloo ne pois, mutta tilastoihin ne vaikuttavat. Olisi kiva tietää todellisten kävijöiden määrä. En haluaisi lisätä kommenttilootaan koodivarmennetta, sillä olen huomannut, että sen käyttö hankaloittaa ja vähentää kommenttien jättämistä - niitä kun on niin kiva lukea:) Onkohan tämä ilmiö valloillaan muissakin blogeissa vai onko vain sattumalta SisustEllenissä? 

Kiitokset ja halit teille kaikille todellisille kävijöille ja kommenttien jättäjille - you just make my day♥

...niin ja intoa kaikkiin mahdollisiin DIY-projekteihin:)