"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kodin pentupäivitystä


Koiraperheen arki on vienyt mennessään. Paljon on opeteltavaa ja ihmeteltävää tämän pikku Hugomme kanssa. 


Pihalla on yhdessä kiva puuhastella. Heiniä on taas ilmestynyt luvattoman paljon kukkapenkkeihin, ja niissä riittää repimistä. No revipä niitä pennun kanssa, niin sehän repii myös:D Tässä kuitenkin orvokkikori saa kyytiä.


Meillä on osittain luonnontilassa oleva piha, ja tutkin mielenkiinnolla uusien lajien ilmestymistä sinne. Usein ne ovat rikkaruohoja, ja niidenkin joukossa onkin paljon kaunista. Omenapuun alle oli ilmestynyt sormustinkukkaa. Olen antanut sen levitä, vaikka en sen lehdistä niin pidäkään. Nyt kukka sai kuitenkin kyytiä, sillä se on myrkyllinen koirille, ja pennuthan ne maistelevat ihan mitä vaan.


Kukinnot laitoin maljakkoon. Myös oleskelupaikan viereen levinneet kielot nappasin pois samasta syystä.


Aidan alapuolella oleviin rakoihin rakkauteni on viritellyt rautaverkot suojiksi, ja hän rakensi myös portin pihan autotallin puoleiseen  päähän. Siihen piti jo viritellä ylimäääinen alarima, jonka voi poistaa pennun kasvettua suuremmaksi. Maalaushommia on vielä tiedossa. Pääporttiin laitettiin väliaikainen kompostikehikoista tehty suojaviritelmä, mutta sen tilalle pitäisi rakentaa jotain vankempaa. En oikein ole keksinyt, millainen porttimalli sopisi tuohon aitaamme.


Emme ole vielä hankkineet pennulle kovinkaan paljon ns. koiratavaraa. Juomakupiksi se sai keraamisen kaapeista löytyneen kulhon - ainakin vielä se on pysynyt hyvin pystyssä. Samoin ruokakulho löytyi  astiakaapistamme.


 Itse olemme tehneet naruleluja ja palloja ja retuutusleluja löytyi valmiiksi omista kätköistä. Ihan jymylöydön teki poikani mökiltämme: meri oli tuonut mökkirantaamme koirille tarkoitetun narusta tehdyn lenkillisen solmulelun, joka pysyy pinnalla. Jos Hugo innostuu uimisesta, se voi noutaa tätä merestä tai sitten leikkiä sillä muuten vaan. Nyt sen vasta uskaltanut kastella tassujaan - aaltoihin täytyy vielä pikkuisen totutella.


Yläkertaan koira saisi muuten tulla, mutta raput ovat sisäkaarteessa tosi jyrkät ja maalattu puupinta liukas, joten putoamisen vaara melkoinen.


Tästä syystä yläkertaan vieviin portaisiin laitettiin vanha aikoinaan lapsillemme taaperoikäisenä tehty portti. Kummasti kaikenlaista tavaraa onkin alkanut kerääntyä portin taakse rappusille suojaan...

Hugo sai poikani vanhan ison lattiatyynyn lepopaikakseen. Se laitettiin eteiseen...


....mutta aika usein hauvelimme lepää olkkarin Ektorp-sohvien helmojen alla. Kyllä ensimmäisen kerran pelästyin tosi paljon, kun Hugo oli kadonnut sohvan uumeniin kokonaan, enkä nähnyt sitä missään.


Olohuoneen oviaukossa ei ole ovea, joten ompelin karmien väliin tosi jäykästä kankaasta tällaisen kangasportin, joka voi tarvittaessa kiinnittää oveen verhovaijerilla - olkkarissa kun on johtoja ja muuta, mitä ei kannattaisi nakertaa. Tämä on aika harvoin ollut käytössä, mutta tuntunut toimivan ihan hyvin. Niin ja aika pätevä menetelmä on ollut sivellä sitruunaa rottinkihuonekalujen jalkoihin on ollut, ne kun houkuttelevat pientä pureskelijaa kovasti.

Tällaisia sisustusjuttuja tällä kertaa...
pikkuisen olen nyt seonnut näihin pentujuttuihin♥

16 kommenttia:

  1. Niin söpö!!! Kyllä tuo on vaan hurmuri! Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  2. Ihan uudenlaista sisustusta sinulla :oD hauska katsella miten paljon pientä muutosta pikkuinen on saanut aikaan! Mukavia kesäpäiviä sinulle :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä koti on pikkuisen muokkautunut pennun tultua, vähän samaan tapaan kun lapset olivat pieniä:D
      Kiitos ja samoin sinulle<3

      Poista
  3. Pentuaika on ihanaa, vaikka vähän työlästä, mutta kun ikää tulee ja pentu oppii hyville tavoille. Oppii jopa ymmärtämään puheenkin.
    Meillä yksi tyttökoira kävi poimimassa mustikoita ja aina samalla mättäällä söi, mistä minä poimin☺☺
    Tiedän tuon "sekoamisen" pentujuttuihin.
    Mukavaa pentuaikaa☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on onnea, että kesälomat saatiin osumaan tähän pentuvaiheeseen...saadaan olla ihan rauhassa sekaisin pennusta:D Oho, tuo mustikkajuttu täytyykin muistaa - kuullostaa niin kivalta:)
      Kiitos<3

      Poista
  4. Oih miten ihana pentu teillä. Hauskaa lueskella mitä kaikkea teillä on tarvinnut muuttaa, kun itsellämme koettu ihan vastaavaan nyt 10 kk vanhan tyttöpentumme kanssa. Nyt ei enää portteja sisällä tarvita ja sohva on meidän kaikkien lempparipaikka - yhdessä ja erikseen. Piha-aitojen alla on edelleen lanka-aitaa, jotta pentu voi olla pihalla siten, ettei meillä aikuisilla tarvitse olla 'silmiä selässä'. Mustikkametsällä ei olla vielä oltu, mutta sitä ihanuutta odotellessa :-)
    terkuin Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onhan se ihana<3 Kiva kuulla tyttöpennustanne:) Aitaverkot voi tosiaan jättää, mutta jossain vaiheessa olisi kiva viedä portti takaisin varastoihin ja matot takaisin lattialle...ei muuten, mutta paljailla lattioilla näkyy kaikki roskat niin helposti ja on pakko imuroida paljon useammin:D
      Kiitos kivasta kommentistasi♥

      Poista
  5. Hih hih... Ihanaa koiranpentuperheen arkea :-D Söpönen karvakuono!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ Onhan tässä joitain samoja piirteitä kuin vauvaperheen arjessa:D Kiva, kun meitä on neljä hoitelemassa hauvelia<3

      Poista
  6. Pentuaika on ihanaa mutta myös aika työlästä aikaa, kun pitää ottaa niin monenlaiset vaaratekijät huomioon. Ihastuttava on kyllä tämä karvaturrinne. Mukavaa heinäkuun alkua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tässä oma työnsä, mutta niin huimasti iloa, hellyyttä ja onnea♥ Terkkuja vaan teidän söpölle karvaturrillenne<3
      Kiitos ja samoin sinulle:)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitti, se onkin jo saanut lisänimen Hugo the Hurmuri:D

      Poista
  8. Hei pitkästä aikaa! Tein päivityksiä omaan blogiini ja osa blogeista jäi "piiloon" niin tahtoo monta hyvää juttua mennä sitten sivusuun. Ihana Hugo teillä, oikea sydänten valloittaja!
    Eläimillä on kyllä ihmeellinen vaikutus. Jos meidänkin Calle A. olisi ihminen, se ei saisi läheskään niin paljon periksi, eikä kaikkea sitä erityishuomiota mitä hän nyt saa. Ja se ilon tunne, kun joku odottaa sinua ja on aidosti onnellinen. :)

    Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, todella ihmeellinen vaikutus. Meillä koko perheen onnellisuusaste on noussut Hugon myötä, ja se on kyllä aikamoinen saavutus pieneltä pennulta<3
      Kiitos ja samoin sinulle♥

      Poista