Nahkalaukun tuunaus

Sain kesällä hauskan synttärilahjan, joka on odottanut tuunausvimmaa - nyt syyslomalla se pääsi vihdoinkin vauhtiin.

Tämä nahkainen vanha laukku on toiminut ilmeisesti eläinlääkärin laukkuna ja saanut oranssin maalikerroksen todennäköisesti 1970-luvulla. Sisäpuoli oli vuorattu paperilla, mutta se oli osittain revitty pois ja maalattu myös oranssiksi.

Säilytän ensisijaisesti vanhan tavaran alkuperäisen värisenä - uudemmat esineet sen sijaan maalailen surutta. Nahan alkuperäinen sävy olisikin minua miellyttänyt eniten, mutta maalikerroksen poistaminen ei varmaankaan olisi onnistunut kovinkaan helposti. Niinpä kaivelin maalipurkin esiin ja häivytin oranssit valkoisen maalin alle.

Tässä kuva ennen maalausta.

On sitä joskus ennenkin osattu tuunata esineitä. Siinä mielessä onneksi, jos se on ollut tämän laukun pelastus roskiin heittämisen sijaan.

Laukussa on kivoja yksityiskohtia.

Sovittelin laukkua makuuhuoneeseen sängyn päätyyn aikaisemmin tuunaamani puuarkun päälle.

Siihenhän se tuntui sopivan ihan hyvin.

Hmmm. vanha pärekori saakin vaihtaa paikkaa...

Kasasin lisää laukkuja sängynpäätyyn.

Meillä on makkarissa tosi vähän säilytystilaa, joten vatteita tähänkin nahkalaukkuunkin aion laittaa.

Tästähän taitaa sopivasti kehkeytyä innostus vaatekaapin järjestelyyn heti perään:D

 Innostuksen ja ilon hetkiä myös teille täällä piipahtaville♥

sunnuntaihalauksin

Maalipurkin korkkaus loman alkajaisiksi

Aloitin kahden päivän syyslomani korkkaamalla maalipurkin alkavan loman kunniaksi. Eilen  aloittamastani tuunailuprojektistani on kuvia tulossa varmaankin seuraavaan postaukseen, sillä maalikerroksia tarvitaan maalauskohteen haastavan pohjavärin vuoksi useampia.

Kuvaaminen sisätiloissa alkaa olla haastavaa valon niukkuuden vuoksi, joten yritän napsia kuvia valoisimpaan aikaan.

Haastavaa kuvien otto on myös kännykän kameralla.

 Tämän postauksen kuvat ovat nimittäin puhelinkuvia mökkireissultamme. Vanha puhelimeni putosi venereissullamme Hugon vesikuppiin, ja testailen nyt pojalta perimääni vanhan kännykän kameraa. En vaan ole ehtinyt tutkimaan sen kaikkia mahdollisuuksia:D

Nämä viimeiset kaksi kuvaa ovat poikani uudella kännykällään ottamia. Kyllä laadussa näkyy selvä ero ...hmmmm.... vai onko sittenkin kuvaajan taidoissa...:D

Sain Blogger Regocnition Award-blogitunnustuksen
Unelmoiden ja haavillen blogista  - kiitos, Ihana blogiystäväni, you just make my day<3 Olen tainnut vastata vähän samansuuntaisiin kysymyksiin täällä ennenkin (löytyvät hakusanalla tunnustukset), joten laitoin tällä kertaa vain linkin Kaisan ihanaan blogiin ja lähettelen kiitoshalit sinne <3

Lokoisaa lokakuun loppua kaikille täällä piipahtaville ♥

halauksin

Päivitystä lankkutasolla ja kiva ylläri

Vaihdoin vasta tänään viimeiset kesäkukat pois, sillä lumihiutaleet ovat sinnitelleet tänä syksynä tosi kauan. Lankkutasolle vanhojen ruosteisten lyhtyjen joukkoon asettelin hennon vaaleanpunaisen gallunan...

...ja valkoiset gallunat ovat tällä hetkellä sinkkisoikossa kuistilla..

Tuo lankkutaso on tullut pihallemme jäädäkseen - sehän on tehty ihan vain laittamalla kaksi harmaantunutta lautaa pöllien päälle. 

Muuten asetelmat vaihtuvat, mutta kivet ovat siinä ollee koko ajan. Lankaköynnös sinnittelee vielä ulkona, mutta se varmaankin pitäisi pelastaa sieltä sisälle ennen pakkasten tuloa.

Tämä sammalastia voisi jäädä  talven ajaksi, mutta en tiedä kestääkö betoniluomukseni jäätymistä. 

Piha-asetelmat päivittyvät taas, kun sää antaa siihen aihetta.

Myös kuistilla oleva lankaköynnös on voimissaan. 

Kuistin edusta näyttää jotenkin autiolta, kun kukkaruukut on laitettu talviteloille.

Sain  viime viikolla tosi kivan ylläripaketin Jaanalta Romuaarteeni  -blogista, sillä voitin blogiarvonnassa yllä olevan kuvan aarteet - kiitoshalit yllätyksestä <3  

Näitähän voisin myös käyttää lankkutasolla...niin tai laatikosta saisi kivan hyllykön...tai mökillekin nuo sopisivat. Sisustuspörinä päässä alkoi jo, ja ensi viikon syysloman tuomat pari vapaapäivää toivottavasti antavat aikaa myös toteutella suunnitelmia. 

 Syystunnelmissa ♥

Ihastusta ensi silmäyksellä

Ihan vähän vielä mökkisisustamiseen liittyvää:)

Satuin huomaamaan netissä myytävänä olevan edullisen kivan pikkukaapin, ja sepä näkyikin olevan myynnissä omalla paikkakunnallani. Lähdin heti katsomaan kaappia ja kannoin sen samantien auton takapenkille - se oli ihastusta ensisilmäyksellä. Tämä kaappi saa paikkansa mökin sinisestä kamarista. 

Vältän hankkimasta mökille uutta tavaraa, sillä vanhan mökin henkeen sopivat vanhat kalusteet.. Tästähän se sisustelu siellä saa hyvän alun, kunhan taas keväällä innostus kunnostamiseen ja kaikenlaiseen tuunaamiseen herää. 

Vähän tällä hankinnalla on ristiriitaa, sillä sininen kamarihan nimenomaan on ahdas liikoine huonekaluineen:D

Sävystä en ole niin varma, mutta koko ja muotokieli ovat kohdillaan. 

Nämä kuvat haalistivat jostain syystä kaapin värejä - todellisuudessa värisävy on voimakkaasti vihreään vivahtava. 

Joka tapauksessa ainakin vetimet tulevat vaihtamaan sävyä.

Tässä vaiheessa kaappi sai osakseen vain kunnon pesun ja mahdollinen maalaus jää ensi kesään. 

Nappasin lähtiessämme vielä kuvan keittiön lipastosta. 

Sen päällä olevat tavarat ovat vaihtaneet jo monta kertaa paikkaansa, ja vieläkin tuntuu, että kaikki ei ole kohdillaan :D

Pikaisen mökkikeikan jälkeen on kiva tulla valmiiseen ruokapöytään: poika on onnistunut saamaan saalista kalastelureissuiltaan, joten tänään meillä maistellaan hänen äijäreseptillä valmistamiaan haukipekonipihvejä.

Ihanaa aurinkoista lokakuun jatkoa kaikille teille ihanille, jotka piipahtelette täällä :) 

halauksin

Juuri sinä aamuna

Juuri sinä aamuna, kun tekee mieli viivytellä yöasussa villasukat jalassa ja nauttia leppoisissa sunnuntaitunnelmissa aamupalaa - koko perhe yhdessä. Juuri sinä aamuna ei kaapeista löydykään mitään valmista syötävää. 

Tänään oli se aamu ja piti ottaa käyttöön plan B eli nyhjäistä tyhjästä jotain, sillä se tuntui mukavammalta vaihtoehdolta kuin sännätä kauppaan. 

Hmmm... olisikohan aineita sämpylöiden tekoon ja vaikka kiisseliin. No jauhoja ja kaurahiutaleita sentään löytyi, joten sämpylätaikina kohoamaan hellan reunalle.  

Sämpylöiden päälle kananmunansiivuja, joten puuhellaan tuli ja munat kattilaan.

 Entäs kiisseliainekset: perunajauhoja on ja marjoja pakkasessa, mutta siis voiko olla, että myös hieno sokeri on ihan loppu!!!

No eipä hätää, kaapissa oli palasokeria, sillä se ei meillä kulu oikein muuhun kuin hellan puhdistukseen:D 

Mittasin sokerinpaloja desilitran mitalla kuumaan veteen kiehumaan - sinnehän ne sulivat ja sain keiteltyä kiisselin tehtyä punaisista viinimarjoista ja joukkoon vielä rasiallinen jäisiä vadelmia. 

Juuri sinä aamuna...
olo tuntui onnelliselta <3

halauksin