"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

lauantai 27. elokuuta 2016

Tuplailoa sunnuntaibrunssilla


Meille on sattunut kuluneen vuoden aikana vähän kaikenlaista pientä harmitusta. Sen vastapainoksi jysähti oikea ilopommi molempien lasten saatua tiedon opiskelupaikoista yliopistosta.

Tytär paahtoi todella paljon kevään valmennuskurssin, pääsykokeen ja ennakkotehtävien parissa ja selvitti tiensä OKL:ään. Poika löysi erilaisen väylän. Hän suoritti abivuotenaan yliopistossa it-alan kursseja  niin paljon vaadituin arvosanoin, että pääsi niiden ja kirjoituksissa saadun pitkän matematiikan arvosanan avulla suoravalinnan reittiä teekkariksi yliopistoon. 


Tämä oli niin mahtava asia, että päätimme juhlistaa tätä tuplailoa ennen opintojen alkua sunnuntaibrunssilla Vanhassa Raumassa sijaitsevassa Cafe Salissa. Se on lempparikahvilani, jossa saa ihania salaatteja, ja sinne on kiva joskus piipahtaa kakkupalalle ja cappucinolle tai pienelle kuplivalle.



Kahvila on ihastuttava kombinaatio  kansainvälisyyttä ja vanhaa  tunnelmaa, ripausta yleellisyyttä ja leppoisaa tunnelmaa...







...esteetikolle silmänruokaa ihastuttavine yksityiskohtineen ja sisustus ratkaisuineen...



...herkuissa valinnanvaraa salaattiherkuista leivonnaisiin.



Nämä herkut on kuvattu sunnuntaibrunssilta Loungen puolelta.

Salin tiskiltä myytäviä ihania salaatitteja ja kakkupaloja maistellaan sitten taas joskus toiste.


Brunssin suosikiksi nousi mozzarellapiirakka.


Buffetvalikoima oli niin runsas, että vatsat täyttyivät ennen kuin kaikkea oli maisteltu - esimerkiksi vohvelinpaiston mahdollisuus jäi meiltä kokonaan väliin.

Kaikkia brunssiin kuuluvaa en kuvannut tänne, joten kannattaa itse käydä maistelemassa :)


Teetin itselleni rannekorun, jossa on sama mietelause kuin pojalle ylioppilaslahjaksi antamassamme avaimenperässä ja laitoin laitoin korun juhlabrunssillemme.

"Ajattele tiesi läpi haasteiden ja mene itse perässä"

 Mietelauseen ajatus sopii mielestäni myös juhlapaikkaamme, sillä nettisivujen mukaan "Cafe Salin perustaja Iida Lampi toi unelmansa Vanhaan Raumaan maailman metropoleista".



Näin ne unelmat tosiaan voivat toteutua. Tytär ehtikin jo aloittaa opiskekelunsa tällä viikolla, mutta poika siirtää aloitusta tammikuussa alkavan laivastoon astumisen vuoksi.


Oli kyllä niin mukava sunnuntaiaamu ja vähän erilainen ihana juhlahetki, josta ikimuistoisen teki esteetikon ja herkuttelijan unelmapaikka Cafe Sali Vanhassa Raumassa.

Suosittelen lämpimästi poikkeamaan ♥

Mukavia tunnelmia kesän viimeisen viikonlopun venetsialaisjuhlien viettoon :)

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kesäduuni blues

Sain kivan mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa pientä pintaremonttia 1920-luvulla rakennetun taloyhtiön pikkuruiseen yksiöön. Otimme haasteen vastaan yhdessä rakkauteni kanssa eli minä suunnittelin ja yhdessä toteutimme hommaan liittyvän olohuoneen, eteisen ja kylpyhuoneen muutoksen.

Minulla oli tavallista pidempi kesäloma työnantajani eli kaupungin määräämien talkoovapaiden (palkatonta) vuoksi, joten tämä kesätyö kuullosti hyvältä idealta.



Remontin tarve lähti oikeastaan liikkeelle putkivuodosta, jonka korjaamisen yhteydessä talossa huomattiin lahovaurio seinärakenteissa. Rakenteiden purku ja korjaus ei kuulunut meidän hommiimme, vaan taloyhtiö otti töihin urakoitsijan, jonka mukaan purkamiseen menisi viikko ja korjaamiseen toinen. Meidän hommamme eli pintaremontti alkaisi, kun urakoitsija saa oman osuutensa tehtyä. Kiva kesäduuni, ja aikaa toteuttaa muutaman kuukauden aikana vaikka sadepäivinä loman lomassa.

Homma kuitenkaan ei mennyt ihan niin kuin strömsössä. Urakoitsijan viivästyneen aikataulun vuoksi oma osuutemme pitikin tehdä yhdessä viikossa.

Se olikin todellinen kesäduuniviikko. Me kaakeloimme ja maalasimme ilman taukoja hurjia työpäiviä iltamyöhään saakka, ja saimme juuri ja juuri kaiken valmiiksi sovittuun päivämäärään mennessä.



Hässäkässä jäi olkkarin ja eteisen muutoksen kuvaminen aika vähälle, mutta kylpyhuoneesta tuli otettua jopa vaihekuvia.

Kylpyhuoneen suunnittelu lähti liikkeelle näistä luonnonkivilaatoista. Niitä oli jäänyt epämääräinen määrä tuttumme remontista ja olimme ottaneet ne talteen varastoomme. Valitsin seiniin valkoiset kaakelit ja suunnittelin näistä raitaa piristämään muuten valkoisia seiniä.



Kivet oli alunperin sommiteltu ja liimattu verkkoon valmiiksi paloiksi, mutta nyt ne piti irroitella ja sommitella uudestaan. Piirsin pahviin raidan kokoisen alueen ja tein sommittelun valmiiksi. Se kannatti tehdä, sillä kaakeloinnin aikana ei tätä sommittelua ehdi laastin kuivumisen vuoksi tekemään. Luonnonkivien sommittelu pahville muodon mukaan oli melko aikaa vievää, mutta koko remontin mukavin homma. Jossain vaiheessa tiukan aikataulun vuoksi mietimme luopumista koko koristeraidasta, mutta kyllä se sinne seinään kuitenkin tuli laitettua.


 Lattiaan valitsin harmaat klinkkerit, joiden väri oli mahdollisimman lähellä luonnonkivilaattoja.


Varsinainen kaakelointi tapahtui miehisin voimin, mutta luonnonkiviraidan halusin sommitella itse paikoilleen. Ihan uusi juttu minulle, mutta sinne ne kivet vaan jäivät kiinni. Ensi käytin taktiikkaa:laastia seinään ja kiviä päälle, mutta siirryin aika pian voitelemaan laastin kiven pohjaan ja painamaan sen suoraan seinään. Se tuntui helpommalta.




Jaoin kivisommittelupahvin kolmeen osaan ja kannoin yhden kerrallaan kylpyhuoneeseen. Tarkasta suunnitelmasta huolimatta joka satsista jäi ihmeekseni useampi kivi ylimääräiseksi. Seuraavaa osiota aloittaessa pitikin aika tavalla improvisoida, jotta sain kivet sopimaan toistensa lomaan.


Saumauksessa tuli tehtyä pieniä aloittelijan virheitä, sillä viereiset valkoiset kaakelit olisi kannattanut suojata paremmin. Tummanharmaata laastia oli työlästä pestä pois seinästä, ja muutama värjäytymä jäi kaakeleihin pesusta huolimatta. Olen kuitenkin niin iloinen, että uskalsin ottaa uuden opettelemisen haasteen vastaan.

Tämä homma ei ollut kuitenkaan mitään verrattuna silikonisaumojen laittamiseen -  se oli kyllä koko remontin haastavin osuus.



Ennen purkamista katto oli ollut myrkynvihreäksi maalattua kipsilevyä. Sävy muutui valkoiseksi, kun saumausten jälkeen mieheni paneloi katon.



Tähän väliin urakoitsija kutsui putkimiehen, ja jossain välissä myös sähkömies piipahti hoitamassa oman osuutensa.



 Teimme ns. säästävää remonttia, jossa kaikki vanha kunnossa oleva pyritään hyödyntämään. Niinpä vanha suihkusetti kelpuutettiin takaisin seinälle.


Tässä lattian viimeistely enää ihan vähän kesken.



Suihkuhuoneessa ei aiemmin ollut mitään ripustusmahdollisuutta, joten tämä suihkunurkkaan laitettu  oskarinoksa tulee varmasti tarpeeseen.




Tässä kuvat ennen remonttia.

Seinissä oli vihreitä kaakeleita siellä täällä, alimmainen kaakelirivistö oli joskus vaihdettu hieman erikokoisiin ja sävyisiin kaakeleihin. Ne näkyvät kuvassa, jos oikein tarkasti tiirailee. Lattia oli vihreää klinkkeriä, ja katto maalattu räikeän vihreäksi - niitä ei näköjään kuvissa näy. Kamerani taitaa vältellä rumimpia kohteita :D





Tässä kuva samasta kohtaa remontin jälkeen. Seinälle laitettiin pieni kaappi pesuaineita ym. varten. Suihkutanko on myös tuota kromin sävyä ja verhoksi valitsin pienikuvioisen valkoisen kuosin - nämä kylläkin jäivät kuvien ulkopuolelle.



 "Ennen"-kuva suihkunurkasta.



"Nyt"-kuva samasta kohdasta remontin jälkeen.


Mieheni tehdessä noita kaakelointihommia minä hoidin maalauspuolta. Eteisessä maalattiin listat ja katto valkoiseksi, ja seinät harmaaksi.


Yllä kuva eteisestä ennen...


...ja nyt.

Tosin wc:n ovi ei ole vielä paikoillaan. Siellä ei urakoitsijan toimesta tässä yhteydessä tehty oikeastaan muuta kuin katon uusiminen eli se meidän piti maalata.

Eteisen harmaa seinä häivyttää hieman tuota sähkökaappia, joten minusta se on hyvä värivalinta.


Olohuoneessa oli ennen remonttia mäntyinen parvi ja sinikeltaiset tapetit boordeineen... 



 ,,,sekä silikonilla täytettyjä reikiä. Silikonin poistaminen olikin aikamoinen haaste - sitä oli jostain kumman syystä käytetty moneen muuhunkin paikkaan.

Parvisängystä luovuttiin, ja seinät päätettiin maalata harmaiksi.



Tapetit tuntuivat olevan tiukasti kiinni seinässä, joten maalaus tehtiin niiden päälle


Boordinauhasta revimme muoviselta tuntuneen pintakerroksen pois, ja sen jättämiin jälkiin laitettiin pakkelia ja hiottiin. Tässä ikkunaseinä on jo saanut maalikerroksensa.


Sama ikkunaseinä vähän kauempaa kuvattuna kolmen maalikerroksen jälkeen. Tämä vastavaloon kuvaaminen ei oikein ole vahvimpia puoliani.



Kyllä oli muuten vaikea löytää oikeanlaista harmaan sävyä. Selailin maalikarttoja wc:n kivilaattojen kanssa ja suunnittelin sävyn olevan samaa harmaata vaaleampana versiona. Löysinkin harmaiden maalien kartasta kohdan, jonka viereen oli laitettu ihania luonnonkiviä vinkiksi sävystä - varmasti juuri oikea sävy! Mutta, voih, ensimmäisen seinän maalaamisen jälkeen se näyttikin ihan vaaleansiniseltä.

Maalia oli ostettu iso määrä, joten uutta purkkia ei kyllä haettaisi. Meiltä kotoa löytyi tyttären huoneen remontista jäänyttä roosaan vivahtavaa beigeä seinämaalia sekä pieni purkillinen mustaa. Sekoittelin nuo jämät harmaan joukkoon, ja sävystä tulikin paljon parempaa. Vasta jälkeenpäin tuli mieleen, että ehkäpä olisivat maalikaupassa suostuneet sävyttämään purkin uudestaankin.

Välillä SisustEllen toimii ennen kuin ehtii ajatella :D


Lopuksi paklasin ja maalasin vielä nuo ihanat ikkunansyvennykset. Tämä on mielestäni asunnon suloisin kohta <3


Vaikka kesäduunimme muuttui leppoistasta sadepäivien puuhastelusta hurjaksi puurtamisviikoksi, se oli mukava projekti. Tuli mieleen oman kotimme ensimmäiset remonttiajat mieleen, kun yhdessä teimme pitkää päivää oman kotimme hyväksi - meillä on hyvä työtiimi <3


Itse olen tosi ihastunut tähän pieneen kotiin - siellä oli mukava viettää heinäkuinen kesäduuniviikko:)

Terkut ja halit sinne tunnelmalliseen pikkuyksiöön - toivottavasti siellä ollaan tyytyväisiä muutokseen ♥

halauksin

...niin ja vielä: taisi tulla yksi blogiurani pisimmistä postauksista :D

lauantai 13. elokuuta 2016

Hurja urakka


Ollaan mökillä oltu niin innokkaina terassien, laiturien ja sisäremontin huumassa, että muu ympäristö ei ole saanut juurikaan huomiota ja huolenpitoa osakseen. 


Mökin takaosaan oli villiintynyt näiden muutaman remonttivuoden jättibalsami. Se kuuluu vieraslajeihin, jota luontoliitto ja viranomaiset kehottavat kitkemään luonnosta, sillä se tukahduttaa alkuperäisen kasvuston.


Voi apua, mikä homma! Olisi kannattanut olla valppaana ja kitkeä balsamit pois kasvustojen ollessa vähän pienempiä. Jättibalsami oli muodostanut viidakon, jonka läpi ei päässyt kulkemaan, kasvustot olivat parhaimmillaan yli kaksimetrisiä. Onneksi kasvi lähtee maasta helposti irti juurineen. Tämä olikin oikeastaan ihan viime hetkillä tapahtunut kitkentä, sillä kasvi leviää tehokkaasti siemenien avulla. 


Toinen vielä suurempi balsamiviidakko läytyi kauempaa tontilta muurahaispesien ympäriltä - niin ja myös muurahaiskeot kasvoivat balsamia. Enpä ole kenenkään muun kuullut kitkevät rikkaruohoja muurahaispesistä - ollaankohan ainoat sen homman harrastajat:D

Mökin takana oli aiemmin ollut villiintynyttä vadelmaa ja viinimarjapensaita. Marjapensaat olivat pärjänneet balsamin rutistuksessa, mutta vadelmat olivat kuolleet. Hämmästyttävän tehokas valtaaja siis, voin vaan kuvitella, miten etupihalla vaalimamme herkille niittykukille olisi käynyt, mikäli emme nyt olisi ryhtyneet taistoon. Säkitimme juuret ja kukinnot varmuuden vuoksi, sillä emme ihan tiedä, miten herkkä tämä kasvi on leviämään. Hommaan tarvittiin kaksi mökkireissua, jätesäkkejä, saaveja, koko perheen ja apuvoimat ja pihatöitä rakastava mummu.


Tältä näyttää nyt mökin takana. Eipä ole muita kasveja pystynyt jättibalsamiviidakossa kasvamaan.

Muistan lapsuudessani, miten tämä vieraskasviasia ei ollut niin kovin tuttua, Lapsuuden kodin pihalle oli istutettu modernisti uutuuslajiketta jättiputkea. Kyllä oltiin huolissamme isän laajasti rakoille palaneesta käsivarsien ihosta. Laikkuja ilmaantui pitkin kesää ja välillä niitä oli jaloissakin. Lääkärit eivät löytäneet syytä moiseen ja oltiin kovasti huolissamme. En enää muista missä vaiheessa tajuttiin ihosairauden olevankin jättiputken kitkemisestä aiheutunutta ongelmaa.

No balsami ei aiheuttanut meille kitkijöille muuta kuin hyötyliikuntaa. Homma on nyt tehty, mutta viisastuttu on - nyt kitketään balsamit pois heti pieninä taimina, jos niitä vielä tontillemme ilmestyy.

Mukavaa elokuista viikonloppua :)

halauksin

J.K. 
Luin vielä jälkeenpäin, että luonnonsuojelulaki velvoittaa hävittämään jättibalsamin. Huh, tulipa tehtyä hyvä työ.