Ystäväkirjassa

Unelmien Talo ja Koti-lehti kolahti postilaatikkoon ja heti innolla selailemaan ja etsimään Ystäväkirjajuttua.  Sieltähän se löytyi ihan lehden lopusta. Tuntuu kyllä niin oudolta lukea itsestään juttua omassa lempparilehdessään:)

Olohuoneemme vanha puilla lämmitettävä kaakeliuuni ja etualalla Pentikin kynttelikkö.

Olin ilmeisesti vähän liian innostunut kirjoittelemaan, sillä vastauksiani oli pikkuisen lyhennelty ja osa tekstistäni oli tilan puutteen takia jätetty pois mm. nämä:

Tuorein sisustushankintani on… purkillinen valkoista maalia tuunauksiani varten. Tällä hetkellä minulla on jonkinlainen maalausmania meneillään -  en ostele kovinkaan paljon uutta,  sillä löydän  omista nurkista tuunattavaa yllin kyllin. Nyt juuri on vuorossa talostamme löytyneen vanhan naulakkohyllykön maalaus, josta laitan kuvia blogiini kunhan saan sen valmiiksi ja paikoilleen.

Haaveilen… yleensäkin todella paljon. Vain osa näistä suunnitelmista pääsee toteutusasteelle. Makuuhuoneen lattian maalaaminen vaaleanharmaaksi on tällä hetkellä sisustuksessa ykköshaaveeni.

Näkymä eteisen ikkunaan päin. Roikkuva savityö on poikani tekemä ja pikkupöydän alla ja ikkunalaudalla näkyy lehdessäkin mainittuja meren sileäksi hiomia kiviä:)

Lähetin lehteen kuusi kuvaa kodistamme, joista lehden toimitus valitsi juttusarjaan mahtuvat kolme kuvaa. Nämä tässä postauksessa olevat kuvat olivat myös vaihtoehtoina.

Keittiökuvassa näkyy mm. tuo lehdessä mainittu kananmunien säilytysastiana toimiva vanha kakkuvuoka.

Oli tämä lehtijutun tekeminen kyllä innostava ja mielenkiintoinen kokemus. Kiitos Unelmien Talo ja Koti -lehdelle kutsusta ja tästä mahdollisuudesta. Tälläisissä vähän jännissä tunnelmissa ollaan siis tällä kertaa.

Tervetuloa  mahdollisesti lehtijutun myötä ensi kertaa tänne poikkeavat ja tietenkin kaikki te ihanat vakkarilukijat! Olen iloinen teistä kaikista<3

Aurinkoista oloa ja iloa kesäiseen viikkoonne♥

Kaamea kohtalo

Vanhassa villintyneessä puutarhassamme kasvoi syreenien ja juhannusruusun lisäksi enimmäkseen villivadelmaa ja nokkosia ostaessamme talomme. Yksi sinnikäs kasvi kuitenkin nousi kaikkien rikkaruohojen keskeltä, nimittäin pioni.

Minusta se oli kamala kasvi: inhottavat lehdet ja valtava kukinto...minä kun tykkään enemmän siroista kukista. Kitkin sen ensimmäisenä vuonna pois pihaltamme!!!

Seuraavana vuonna se kuitenkin taas kasvoi samalla paikalla. Annoin sen juurineen muistaakseni sisarelleni, joka tyytyväisenä istutti sen omalle pihalleen.

 
Kolmantena kesänä se ilmestyi taas pihallamme - on muuten todella sitkeä yksilö!
Muutamana vuonna vielä jatkoin kasvin inhoamista, mutta sitten mieleni alkoi muuttua: miksei tuo sinnikäs pioni voisi sittenkin kasvaa omalla paikallaan juhannusruusujen seassa.

Vieläkään pioni ei ihan pääse lempparikasvieni joukkoon, mutta iloisena sen olemassaolosta ja ihaillen kuvailin sitä tänne blogiini. Olen huomannut, että blogistaniassa vilisee pionifaneja, joten vähän arveluttaa kertoa tästä pionimme kaameasta kohtalosta:D

Kyllä omat  mieltymykset ja maku voivat tosiaan muuttua vuosien varrella ja aika paljonkin...ainakin omalla kohdallani niin on käynyt tässä ja monessa muussakin asiassa.

"Ei se haittaa, jos joskus onnistuu väärin" -Peppiina 6v.

Ihanan positiivisesti määritelty:)

Siskon mattoproggis

 Sisarellani on ollut hauska kesäprojekti, jonka seurauksena vanhoista farkuista syntyi heidän kesämökilleen uusi matto.

Tarvittiin kasa vanhoja farkkuja, mäntysuopaa ja juuriharja.

 Farkut sisko pesi merivedellä mökin kallioilla...

...ja kuivatti kesäauringossa...

...leikkasi matonkuteiksi...

...keri tällaisiksi ihaniksi kerikisi...

...ja tupsahti meille esittelemään projektiaan...

 ...innostuin kuvailemaan noita söpöjä keriä vähän enemmänkin... 

..muut mattoprojektiin liittyvät kuvat ovatkin siskoni ottamia...

Matonkiuteet kiikutettiin kudonta-asemalle...

...ja nyt matto on valmis levitettäväksi mökin lattialle:) 

Kiitos kuvista ja projektin esittelystä, sisko-kulta<3

Omalla pihallamme juhannusruusut kukkivat juuri sopivasti juhannuksen aikaan. Niiden herkkyys lumoaa<3

Vietämme juhannuksemme perinteisesti veneillen ja ystävien seurassa meren äärellä nauttien. Olemme jo muutaman kerran käyneet pienemmillä venepyrähdyksillä :) Minulle merellä olo saa kesän tuntumaan niin...kesältä!

Keskikesän lumoa ja suloista suvea teille kaikille blogissa pistäytyville♥

Halauksin

En malta olla kertomatta...

Aika tavalla olen tätä asiaa hehkutellut mielessäni ja miettinyt kertoisinko asiasta tutuilleni ja blogin välityksellä teille kaikille...

Mutta sitä ennen laitan kuitenkin ensin kuvia suloisesta lahjasta ja kortista, jotka sain ihanalta työkaveriltani työkuvioiden pikkuisen muuttuessa: 11 vuotta olen toiminut joka keskiviikko eri toimipisteessä, ja tämän projektin päättymisen merkeissä vietettiin pientä juhlahetkeä toukokuun lopulla.

Olo on ollut pikkuisen haikea, sillä jään kaipaamaan niitä kaikkia ihania ihmisiä, joita ole näinä keskiviikkopäivinä vuosien varrella kohdannut. Haleja  ihan teille kaikille - olemme yhdessä luoneet ikimuistoisia hetkiä <3 

 
Lahjapaketti oli paketoitu niin kauniisti, että en tapani mukaan ole malttanut avata sitä.

Tänään kuitenkin kurkistin paketin sisälle ja laatikosta löytyi vielä tämä pikkuylläri:) Täytyykin huomenna töissä kiittää myös tästä.

Kyllä oli  mieluinen lahja<3 Olemme tehneet kauan töitä yhdessä, joten työkaverini taitaa tuntea sisustusmakuni jo aika hyvin:) ♥-kiitokset vielä näin bloginkin välityksellä♥

 
 Mutta sitten siihen toiseen asiaan...

Sain sähköpostia Unelmien Talo ja Koti-lehdestä, jossa kysyttiin: tulisitko lehteemme? Aika jymy juttu!!!! Olen tosi otettu tällaisesta pyynnöstä, ja hymyä on tuon johdosta riittänyt:) Lehdessä on Ystäväkirja-juttusarja, jossa vastailen sisustukseen liittyviin kysymyksiin.

Nyt kyllä jotenkin jännittää - en itsekään tiedä, mitkä lähettämistäni kuvista valitaan juttuun...ja jännittää vähän sekin, että se on tehty omalla nimelläni ja piti vielä lähettää oma kuvakin sitä varten...huh!

Joka tapauksessa väsäsin juttua kauan ja muutin tekstiä moneen kertaan ja kuvien valintakin tuntui olevan kuin suuremmankin luokan päätöksiä :) Enkä tämän vuoksi meinannut ollenkaan ehtiä tänne blogistaniaan:D No nyt on salaisuuteni lörpitty (siis onko tuo sana edes suomea?),  ja innolla odottelen heinäkuun numeron ilmestymistä.

Tällaisia kohistuksia tällä kertaa...

Kiva huomata, että muutama uusi lukija on tupsahtanut joukkoomme. Kesähymyjä ihanille lukijoilleni ja ilahduttavien kommenttien jättäneille♥

Halauksin

Kuvansiirtoa ja juhlahulinaa...

Minulta on pyydetty tarkempaa esittelyä kuvansiirtotekniikasta, joten tässäpä tätä...

 Tuunattava esine voi olla vaikkapa puuta tai metallia. Kuvansiirto onnistuu myös kankaalle, mutta sitä en itse ole vielä testannut. Valitsin tällä kertaa kohteeksi tällaisia elintarvikekäytössä olleita metallipurkkeja.

 Maalaisin purkit valkoisella maalilla ja hioin kuluneen näköiseksi sieltä täältä hiekkapaperilla maalin kuivuttua.

Tulostin netistä täältä ranskankielistä tekstiä sekä oikeinpäin että peilikuvana. Oikeinpäin siksi, että voin testailla miltä teksti purkin kyljessä näyttää. Varsinaisessa kuvansiirrossa teksti täytyy kuitenkin olla peilikuvana!!! Tulostimeksi suositellaan lasertulostinta.

 Meidän vanha tulostimemme teki jonkun verran mustaa tuhrua, joten leikkasin sitä pois myös tekstin väleistä. Tätä hommaa ei tietenkään kannata tehdä, jos tuloste on hyvälaatuinen.

Art medium lakkaa levitetään pensselillä tekstin päälle. Jostain luin, että joku muukin lakka kävisi hommaan, mutta itse en ole testannut kuin tätä.

Tekstipaperi  painetaan esineeseen haluttuun kohtaan ja rypyt ja ilmakuplat silitellään sormella tosi varovasti pois.

Kun lakka on kuivunut mielellään vaikka yön yli, paperi kostutetaan vedellä. Varovasti sormella hierretään märkä paperi pois esineen pinnasta, jolloin teksti alkaa vähitellen tulla esille. Yllä olevassa kuvassa hommaa on jo vähän aloitettu.

 

 Tässä purkit valmiina ilahduttamaan ihania ystäviäni, joiden kanssa teimme yhteisen piknikin merenrannalle. Harmi, etten huomannut ottaa sinne kameraa mukaani, sillä koreistamme löytyi kyllä niin mahtavia herkkuja<3

 Muutenkin kuluneeseen viikkoon on kuulunut piknikin lisäksi paljon iloisia ja myös herkistäviä kevätjuhlia, onnitteluja ja koskettavia sanoja, jäähyväisiä ja iloa kesän alkamisesta sekä ihan huippuna pienen söpöläisen syntyminen kummitytön perheeseen - lämpöisiä onnitteluhaleja myös näin blogin välityksellä<3 

Kiitos teille kaikille ihanille käynneistänne ja kommenteistanne - toivottavasti ehdin itsekin paremmin jättämään tassunmerkkejä vierailuistani muiden blogeissa nyt, kun tuo juhlahulinaviikko on takana:)

Kesäistä oloa ja iloa viikkoonne♥

Halauksin