Huikea sävymuutos mökkilattiassa

Kamera on kotiutunut ja huojentuneena latailen nyt kuvia viimeaikojen viikonloppupuuhista.
Yli sata vuotta vanhan mökkikeittiömme kirkkaan sininen lattia on vähitellen vaihtanut väriään alkuperäiseen suuntaan, ja toinen puoli keittiöstä kestää jo Hugonkin tassuttelut!

Maalaaminen on koko hommassa ollut hauskin osuus - on vaan niin ihanaa katsoa valmiis jäljen syntymistä. Hankalin vaihe minun kannaltani oli mahdollisten hiirenkolojen tukkiminen, joka lankesikin puutyöt ja paklauksen paremmin hallitsevalle miehelleni. 

 Mökkikeittiön vanha maalipinta oli yllättävän hyvässä kunnossa, ja maali tuntui olevan myös tiukasti kiinni, joten päätin jättää hiomisvaiheen kokonaan pois ja luotan maalipesu voimaan.

Olen alkanut oikein fanittaa Teknoksen BIOkleen-maalipesua, sillä sitä ei tarvitse pestä pois ja se antaa hyvän tartuntapinnan maalille. Arvostan tosi paljon myös tuotteen ympäristöystävällisyyttä: se on biologisesti hajoava tuote. Pesin lattian maalipesiaineella kostutetulla liinalla, ja pinnan kuivumisen jälkeen annoin maalisudille kyytiä. Niin helppoa. 

Oli kyllä ihanaa saada jättää hiomisen tekemättä, sillä se ei kuulu mielihommiini. Vanhat lattialankut ovat kuluneet kauniisti, ja ainakin koneellinen hiominen olisi vaurioittanut lattialankkijen pintaa tasoittamalla niitä liikaa. Onneksi on siis tuo maalipesun mahdollisuus:)

Lattia on maalattu siniseksi aikaisempien omistajien toimesta, joten emme tiedä maalityyppiä. Halusimmekin valita maalin, jota voi käyttää vaikkei vanhan maalin alkuperää tunnekaan. Toisena toiveena oli vesiliukoisuus, sillä saariolosuhteissa se on erittäin hyvä ominaisuus.

Kiiltävyysasteellekin oli vaatimuksensa: emme halunneet täyskiiltävää pintaa, vaan etsimme puolikiiltävää tai puolihimmeää vaihtoehtoa.

Lopulta lastasimme paattiin Teknoksen Teknofloor Aqua lattiamaalia, joka täytti kaikki kriteerimme. Maalia voisi halutessaan käyttää puupintojen lisäksi myös betonipinnoille. Sävyksi valitsimme sävytetyn harmaan, sillä se on ollut lattian värinä myös aikaisemmin ennen tuota sinistä kautta.

Olin varautunut kolmeen maalikerrokseen, sillä aikaisempien kokemusten perusteella nämä hurjat retrovärit ovat vaatineet monta maalikerrosta peittyäkseen. Teknofloor Aqua-maali yllättikin tosi iloisesti, sillä peittävyys oli aivan omaa luokkaansa. Tässä näkyy tilanne yhden maalikerroksen jälkeen, ja kuvassa erottuu myös puun elävä pinta, jota halusimme vaalia.

Jo yhdellä kerroksella siniset hurjat sävyt olivat siis kadonneet, ja toinen kerros vedettiinkin lähinnä huolimmattomasti vedeltyjen vetojen vuoksi. Ajattelin myös maalipinnasta tulevan kestävämmän kahden maalauskerran taktiikalla. Huoh, tällaista peittävyyttä kun olisi ollut keittiön kattoakin huonossa asennossa maalatessa - se kun piti maalata kolme kertaa ja vielä neljäskin kerros oli harkinnassa!

Kannattaa tosiaan satsata laatuun maalia valitessa, sillä siinä säästää todella paljon vaivaa ja työtunteja. Tällä samalla Teknofloor Aqualla maalaamme tulevina kesinä myös kamarin sinisen ja salin kirkkaanpunaisen lattian.
  

Maalaamiseen on mennyt useampi viikonloppu, sillä emme saaneet tyhjennettyä huonetta kokonaan, joten maalaus piti suorittaa kahdessa erässä ja antaa joka välissä pintojen kuivua.

Yllä olevassa kuvassa näkyy, miten toiseen kertaan vedetty maalikerron näyttää vaaleammalta. Sävy on kuivuttuaan siis pikkuisen tummemempi.

Sadepäivänä piti turvautua lisävaloon.

Pinta on valmistajan mukaan uudelleenmaalattavissa noin neljän tunnin kuluttua, mutta lämpötila  ei enää mökissä ollut ehkä ihan ihanteellinen kuivumista ajatellen, joten otimme varman päälle ja annoimme pintojen kuivua maalausten välillä vähintään vuorokauden. Lopullisen pinnan kuivumiselle annoimme aikaa seuraavaan viikonloppuun, jotta maali ehtisi kovettua täysin ennen huonekalujen ja tavaroiden siirtelyä. Valmistajan suositus on juuri tuo seitsemän päivää.

Tänä viikonloppuna vetäisin viimeisen maalikerroksen, joka erottuu kuvassa vaaleampana. Olen niin tosi onnellinen tästä aikaansaannoksesta.

Maalasin muuten jalkalistat valkoisiksi. Samalla tavalla olemme tehneet kotiremontissakin. Monet kylläkin maalaavat ne lattian sävyllä. En tiedä mikä perinnemaalauksen kanta on tähän asiaan - ehkäpä joku lukijoistani tietää. Laittkaahan siis kommettilootan, jos tiedätte listojen värisuosituksista perinnekohteissa!

Todellisuus toisella puolella keittiötä on tällä hetkellä tällainen eli kaikki huonekalut ja esineet tungettu aikaisemmin valmiiksi maalatun lattianpuoliskon päälle. Seuraavilla mökkireissuilla tavaroita saa jo alkaa järjestellä paikoilleen. Se onkin sitten sellaista chillailua ja nautiskelua sekä pikku hiljaa sisustamista. Valmiista keittiöstä onkin sitten jossain vaiheessa tulossa oma postauksensa:)

Suloista sunnuntaita täällä piipahtaville<3

halauksin

*Postaus toteutettu yhteistyössä Teknoksen kanssa. Lisätietoja Teknofloor lattiamaalista ja Biokleen maalipesuaineesta saat Teknoksen sivuilta  KLIK*

Liuskekivien metsästelyä

Bloggarin pahin painajainen: kamera ja sen mukana muistikortti hukassa! Olen saattanut jättää ne mökille viime viikonloppuna...toivottavasti löytytvät.

 Niinpä postaussuunnitelmat menivät ihan uusiksi, ja maalausjuttujen sijaan täällä keskitytäänkin kivijuttuihin.

Merivesi on syyskuussa ollut pitkään tosi matalalla. Merenpohjaa on tullut esille reilusti normaalia enemmän. Se innosti minut etsiskelemään mökkirannan paljastuneesta merenpohjasta liuskekiviä. 

Ihan hyvin niitä löytyikin. Kelpuutin lähinnä tummia sävyjä, mutta muuten nappasin mukaan kaikenlaiset kivet, joissa näytti olevan laattakiviainesta. Aikamoista bodypumppia tämä kivien kanniskelu oli, mutta aarteiden etsiminen on aina mukavaa puuhaa. Näistä kivistä on tarkoitus tehdä pieniä laatoitettuja alueita mökkiterassin läheisyyteen.

Innokkaat kasvit valtaavat kyllä heti kaiken peittämättömän maan, joten pienet laatoitetut alueet portaiden läheisyydessä helpottavat kulkemista. 

Yksi kokeilualue on jo tehtynä. Kaavittiin heinät ja rikkaruohot pois ja leviteltiin tilalle pari ämpärillistä uimarannaltamme kannettua soraa. Saareen on aika hankalaa kuljetella mantereelta hankittua kiviainesta, joten olen erittäin tyytyväinen löytöihini. Ostettuna liuskekivet maksavat 30-40 eur neliöltä ja valikoidut polkukivet n. 15 eur/kpl, joten sain ihan hyvän tuntipalkan etsiskelyistäni. 

Tosin eiväthän nämä ole mitenkään tasalaatuisia ja kivilaadutkin vaihtelevat, mutta vanhan mökin pihapiiriin nämä sopivat oikein hyvin. Näinhän on kai toimittu perinteisestikin eli rakennettu siitä, mitä omalta tontilta on sattunut löytymään:)

Loput laatoitushommat jäävät varmaankin ensi kesään, sillä nyt on keskityttävä tosissaan maalaamiseen ennen kylmiä kelejä.

Viikonloppuna SisustEllenillä onkin tiedossa maalaushommia ja kuumeista kameranetsintää...ja toivottavasti sentään jotain muutakin:) 

Sateen ropinoissa viikonloppuun!

halauksin

Calluna and Berry Garden

Tänään ollaan puuhailtu pihapiirissä. Haikein mielin on siirrelty kankaiset pihatuolit ja riippukeinu jo talviteloille, jotta syksyn kosteus ei homehduttaisi niitä.

Ostin myös ensimmäisen gallunani. Valkoisiakin olisi ollut tarjolla, mutta tällä kertaa valitsin vaalean punertavan sävyn.

Kuistilla sen seurana on myös lankaköynnös, jonka jo luulin kuolleen. Toin sen ulos kuistille kirpparilta ostamaani peltiruukkuun, ja kuin ihmeen kaupalla alkoikin toipuminen. Taidan saada siitä uudestaan viherkasvin sisälle kunhan vähän noita kuihtuneita vielä karsitaan lisää.

Kotipuutarhassa taas luonto on antanut pikkuruisia maistiaisia kasvihuoneestamme.  Tänä vuonna kävi päinvastoin kuin viime kesänä: tomaatin kasvatus onnistui, mutta kurkkuja olemme saaneet vain muutaman.

 Kirsikkatomaatit ovat aavistuksen sydämen muotoisia ja ihan mielettömän hyviä ja makeita. Tomaatintaimen nimikyltissä lukee Berry Garden. Näitä taimia yritän saada käsiini myös ensi kesänä ellen sitten onnistu kasvattamaan taimia siemenestä.

Keltainen tomaatti ei ole vielä saanyt kypsytettyä yhtään tomaattia, ja tavallinen punainenkin vielä odotuttaa sadon punertumista. Toivottavasti suurin osa ehtii kypsymään kasvihuoneessa, sillä en aina ole onnistunut vihreiksi jääneiden tomaattien kypsyttämisessä sisätiloissa.

Huomenna on taas tarkoitus mennä puuhailemaan mökille, sillä siellä ne maalipurkit ja pensselit odottelevat maalaajaa. Nyt remontilla alkaakin jo olla kiire, sillä näitä lämpöisiä syyspäiviä ei välttämättä enää kaua riitä. Maalausaiheisia postauksia siis jälleen luvassa:D

Nyt suunnistan kuitenkin katsastelemaan seuraamieni ihanien blogien uusimpia postauksia.

Hugs&Smiles<3

Onni on juokseva vesi

Vielä vaan mökkijuttuja riittää tänne blogiin, vaikka syksyisten säiden ja töiden myötä käynnit ovat harvenneet melkoisesti.

Meillä kesämökille tulee kesävesi. Se on isäni aikanaan saama valtavan suuri muutos koko mökkisaareen. Onhan ihan valtava helpotus, kun ei tarvitse vesiä veneellä kuljetella mantereelta.

Hana on ollut tolpan päässä mökin polun varressa. Hyvä systeemi, mutta aina ei ole kuivin jaloin reissusta käsienpesu- tai vedenhakureissulta tahtonut selvitä. Vähän vaativaisiksi sitä ollaan ilmeisesti heittäydytty, koska haluttiin muutosta myös ulkovesisysteemeihin.

Vesipisteitä muokattiin oikein kunnolla: vettä voi hakea kuivin jaloin kahdesta eri vesipisteestä...niin ja se loriseehan se vesi  hanasta myös sisällä, mutta siitähän olen kertonut jo aikaisemmassa postauksessa KLIK!

Ulos terassille rakkauteni on nikkaroinut yhdessä suunnittelemamme allaspöydän. Se tehtiin laudanpätkistä, joita jäi terassin rakentamisesta. Terassin tapaan myös se on harmaannutettu rautaoksidiseoksella. Se on helppo, perinteinen puun suojausmenetelmä ja edullinen, sillä rautaoksidipussin saa muutamalla eurolla. Rautaoksidiahan voi myös valmistaa itse, mutta me käytimme tähän vanhoja pussin pohjia, joita oli jäänyt terassinkäsittelystä.

Allas ja hana ovat kierrätystavaraa, jotka olemme ottaneet talteen jo vuosia sitten sukulaisten keittiöremontin jäljiltä talteen haaveillessamme tästä projektista. Hana kääntyy myös pöydän yli, jolloin vaikkapa suurempaan ämpäriin voi tarvittaessa ottaa vettä. Jos olisimme nyt hankkineet hanan, olisi ilme varmasti retrompi ja vanhanaikaisempi. Kierrätys ja ilmaisuus (onko tällaista sanaa?) menivät tällä kertaa tunnelman ohi. Tämä on aina sellaista valintojen tekemistä, jossa kaikissa ratkaisuissa olisi omat hyvät puolensa. Tähän mennessä aika usein tunnelma on ohittanut käytännöllisyyden, mutta nyt taisi käydä toisin päin.

Etsintään laitettiin joku kiva koukku pyyheliinaa varten. Se löytyi muutamalla kolikolla Poroholman (Rauma) leirintäalueen uudelta ranta-aitalta, jossa kesällä myytiin antiikkia ja humpuukkia (oli tosiaan kirjoitettu kahdella k:lla).

Tein vielä tiskiainepullon vanhasta vichypullosta. Selailin vanhoja Kotiliesiä etsien kivoja kirjasintyylejä, ja teemainoksestahan ne sitten löytyivätkin.

Tein niiden mukaan sabluunan, ja töpsöttelin valkoista maalia pullon kylkeen.

Maali on helppo poistaa myöhemmin raaputta,alla, mikäli haluaa palauttaa vanhan pullon alkuperäiseksi.

Vanha saippuateline piilotetaan suojaan pöydän alla olevalle hyllylle ämpärin alle aina mökiltä lähtiessämme. Saippua löytyi saunalta, ja se taitaa olla myös aika retroa, mutta ihan käyttökelpoista tavaraa.

Tuntuu kyllä ihmeelliseltä, kun jalat pysyvät kuivina käsiä pestessä. Vettä ei tarvitse myöskään kantaa pitkiä matkoja tiskatessa, sillä se homma tehdään yleensä vieressä olevan lankkupöydän äärellä.

Aikaisemmin mainitsemastani toisesta ulkovesipisteestä ei ole saatu otettua vielä kunnon kuvia, joten siitä tulee sitten juttua joskus toiste.

Aurinkoista alkavaa syyskuun viikkoa teille kaikille ihanille♥ 

halein

Grillipizzaa ja rauhattomuutta

Olemme saaneet aikoinaan häälahjaksi ystäviltämme vuolukiviset paistinkivet, joita voi vaikkapa uunissa kuumentamalla  käyttää ruuanvalmistukseen. Silloin uutena käytimme niitä illanistujaisissa pikkunaposteltavan kuumentamiseen ja kokeilimme jopa lihan kypsentämistä. 

Nyt kaappiin unohtuneet kivet saivat uutta käyttöä, sillä innostuimme kokeilemaan mökillä grillipizzan tekoa. Laitoin kivet hiiligrillin ritilälle kuumenemaan ja kypsensimme ensin pizzapohjia toiselta puolelta. Käänsimme pohjat, lisäsimme kukin haluamansa täytteet pohjan päälle ja paistoimme kypsiksi. Pojan arvio oli: "ehkä parasta grilliruokaa tänä kesänä". Tästä päätellen aika onnistunut kokeilu. 

Ainoana miinuksena oli kivien pieni koko, mutta toisaalta grillin mahtui juuri sopivasti kaksi kiveä. Varsinaiset pizzakivet ovat varmaankin isomman kokoisia. 

Hankimme muuten mökkiterassille tuollaisen paloturvallisen suojamaton, jonka levitämme grillatessa tuohon puuterassin suojaksi. Muuten ei varmaankaan hiiligrilliä uskaltaisi edes käyttää puisella alustalle. Ei niin kaunis, mutta tässä kohtaa SisustEllen antoi periksi turvallisuuden vuoksi, mutta rullaa aika nopsasti maton pois käytön jälkeen:D

Nyt toivotaankin grillauskelien jatkuvan, vaikka syksyn tunnelmiin ollaankin siirtymässä.

Täällä on useampia isoja asioita ja päätöksiä meneillään, ja ne ovat täyttäneet ajatukset ja saaneet olon rauhattomaksi...niin ja vieneet aikaa myös blogien seuraamiselta ja kommentoimiselta - pahoitteluni siitä<3 Nyt en ole vielä näistä asioista valmis kertomaan, mutta ehkäpä ajan kuluessa ne tulevat esille syksyn aikana täällä blogissakin - aika monet jututhan tännekin vaan tupsahtavat, vaikka sisustuspainotteinen blogi onkin kyseessä. 

Mutta nyt villasukat jalkaan ja sohvannurkkaan syyssateista nauttimaan<3

halauksin