Kodin pentupäivitystä

Koiraperheen arki on vienyt mennessään. Paljon on opeteltavaa ja ihmeteltävää tämän pikku Hugomme kanssa. 

Pihalla on yhdessä kiva puuhastella. Heiniä on taas ilmestynyt luvattoman paljon kukkapenkkeihin, ja niissä riittää repimistä. No revipä niitä pennun kanssa, niin sehän repii myös:D Tässä kuitenkin orvokkikori saa kyytiä.

Meillä on osittain luonnontilassa oleva piha, ja tutkin mielenkiinnolla uusien lajien ilmestymistä sinne. Usein ne ovat rikkaruohoja, ja niidenkin joukossa onkin paljon kaunista. Omenapuun alle oli ilmestynyt sormustinkukkaa. Olen antanut sen levitä, vaikka en sen lehdistä niin pidäkään. Nyt kukka sai kuitenkin kyytiä, sillä se on myrkyllinen koirille, ja pennuthan ne maistelevat ihan mitä vaan.

Kukinnot laitoin maljakkoon. Myös oleskelupaikan viereen levinneet kielot nappasin pois samasta syystä.

Aidan alapuolella oleviin rakoihin rakkauteni on viritellyt rautaverkot suojiksi, ja hän rakensi myös portin pihan autotallin puoleiseen  päähän. Siihen piti jo viritellä ylimäääinen alarima, jonka voi poistaa pennun kasvettua suuremmaksi. Maalaushommia on vielä tiedossa. Pääporttiin laitettiin väliaikainen kompostikehikoista tehty suojaviritelmä, mutta sen tilalle pitäisi rakentaa jotain vankempaa. En oikein ole keksinyt, millainen porttimalli sopisi tuohon aitaamme.

Emme ole vielä hankkineet pennulle kovinkaan paljon ns. koiratavaraa. Juomakupiksi se sai keraamisen kaapeista löytyneen kulhon - ainakin vielä se on pysynyt hyvin pystyssä. Samoin ruokakulho löytyi  astiakaapistamme.

 Itse olemme tehneet naruleluja ja palloja ja retuutusleluja löytyi valmiiksi omista kätköistä. Ihan jymylöydön teki poikani mökiltämme: meri oli tuonut mökkirantaamme koirille tarkoitetun narusta tehdyn lenkillisen solmulelun, joka pysyy pinnalla. Jos Hugo innostuu uimisesta, se voi noutaa tätä merestä tai sitten leikkiä sillä muuten vaan. Nyt sen vasta uskaltanut kastella tassujaan - aaltoihin täytyy vielä pikkuisen totutella.

Yläkertaan koira saisi muuten tulla, mutta raput ovat sisäkaarteessa tosi jyrkät ja maalattu puupinta liukas, joten putoamisen vaara melkoinen.

Tästä syystä yläkertaan vieviin portaisiin laitettiin vanha aikoinaan lapsillemme taaperoikäisenä tehty portti. Kummasti kaikenlaista tavaraa onkin alkanut kerääntyä portin taakse rappusille suojaan...

Hugo sai poikani vanhan ison lattiatyynyn lepopaikakseen. Se laitettiin eteiseen...

....mutta aika usein hauvelimme lepää olkkarin Ektorp-sohvien helmojen alla. Kyllä ensimmäisen kerran pelästyin tosi paljon, kun Hugo oli kadonnut sohvan uumeniin kokonaan, enkä nähnyt sitä missään.

Olohuoneen oviaukossa ei ole ovea, joten ompelin karmien väliin tosi jäykästä kankaasta tällaisen kangasportin, joka voi tarvittaessa kiinnittää oveen verhovaijerilla - olkkarissa kun on johtoja ja muuta, mitä ei kannattaisi nakertaa. Tämä on aika harvoin ollut käytössä, mutta tuntunut toimivan ihan hyvin. Niin ja aika pätevä menetelmä on ollut sivellä sitruunaa rottinkihuonekalujen jalkoihin on ollut, ne kun houkuttelevat pientä pureskelijaa kovasti.

Tällaisia sisustusjuttuja tällä kertaa...

pikkuisen olen nyt seonnut näihin pentujuttuihin♥

Sydänten valloittaja

On aika paljastaa ihana, ihana salaisuutemme: suloinen Hugo, espanjanvesikoirapentu, haettiin kotiin juhannuksen kynnyksellä, ja perheemme jäsenten lukumäärä nousi viiteen.

Nyt on kamerat ja kännykät täynnä pentukuvia.
Miten tuo karvaturri onkaan valloittanut sydämet <3
Se on niin iloinen, innostunut, luottavainen, seurallinen ja oppivainen.

Eilen se kuopi innoissaan pihalla ja löysin saaliikseen kuolleen kastemadon. Oli huippuhetki:)

Meillä olikin siis vähän erilainen juhannus: vähemmän veneilyä - enemmän pentuilua<3 Aika pian aiomme kuitenkin tutustuttaa Hugon veneilyyn ja mökkeilyyn.

Monta fania Hugo on jo ehtinyt saamaan. Ihanin reaktio oli ystävälläni, jolla nousi kyyneleet silmiin nähdessään tämän suloisuuden ensimmäistä kertaa<3

Saapa nähdä, mitä kaikkea SisustEllen joutuukaan maalailemaan pentuvaiheen jäljiltä...  Heh, tuunailupostauksia siis saattaa olla tulossa paljon:D

Hymyn ja hellyyden tunnelmissa.

Piknik-villitystä

Vietimme työpaikalla yhteistä piknikkiä ihanien työkavereiden, kesän ja alkavien lomien kunniaksi ja samalla vietimme myös yhden opiskelijamme läksiäisiä hänen muuttaessaan perheensä kanssa Ranskaan. Olimme suunnitelleet retkeä meren rantaan, mutta viime viikon suru-uutinen ja viileä sää muutti suunnitelmamme, ja levitimmekin peitot työpaikan pihalle:)

Kaikki toivat herkkuja, jotka jaoimme. Mukavan säväyksen toivat eri kulttuureista porukkaamme kuuluvat. Saimme maistella mm. intialaista sitruunariisiä tulisine kastikkeineen ja dipata katkaravun pyrstöjä liettualaisittain maustettuun valkosipulikastikkeeseen.

Yllä olevassa kuvassa on kuitenkin kasviscanneloneja.

Kaikista herkuista ei valitettavasti tullut otettua onnistuneita kuvia.
Hih, taisi olla kiire syömään:D

Kuvista ehkä tunnistaa SisustEllenin tuomat herkut - näitä kun on nähty blogissa ennenkin:)

Jälkiruokana nautimme mm. raparperia mascarponevaahdolla.

Olen ihan hurahtanut piknik-tunnelmiin. Nämä taisivatkin olle jo kolmannet tänä kesänä, ja loman aikanahan  ehtii järjestämään vaikka mitä:)

Yllä oleva kuva on aiemmalta kesäkuun alussa tehdyltä piknik-retkeltä merenrantaan kahden ystäväni seurassa. Istuimme auringosta ja merestä nauttien ja herkuttelimme viisi tuntia, mutta emme saaneet syötyä kaikkea mukaan ottamaamme... eikä tuossa ajassa myöskään ehditty juttelemaan tarpeeksi :)

Ihanaa, että on kesä!!!

Halit ihanille työkavereilleni ja merenrantapiknik-reissuillamme olleille ystävilleni - olen onnellinen teistä kaikista♥ 

Keinunpatjojen tuunaus

Tuunausrintamalla on täällä oltu tällä kertaa käsitöiden parissa. Ompeluhomman tein jo toukokuun puolella, mutta en vain saanut aikaiseksi siirtää kuvia tänne blogiin.

En oikein ole löytänyt valmiista valikoimista meille sopivia keinunpatjoja. Niinpä ostinkin vuosia sitten puukeinuun sopivat superlonpatjat, joita päällystelen uudestaan vanhojen kankaiden mentyä rikki. Tuunailuissa on tullut kierrätettyä vanhoja pussilakanoita, verhoja ja pöytäliinoja:D

Nämä viimeiset versiot olivat kylläkin ostettua kangasta, mutta nyt patjat kaipasivat taas uusimista. 

Purkuhommissa kahden tyynyn sisältä muutaman kangaskerroksen alta löytyi tosi vanhat retrohenkiset kuosit. Muistan saaneeni nämä tyynyt aikoinani mummolta.

Päätinkin jättää ne päällystämättä, mutta muut tyynyt ja patjat muuttuivat pellavaisiksi.

Muuten olen tyytyväinen muutokseen, mutta valitettavasti vanhat hapertuneet retrokankaat eivat sittenkään taida kestää -  superlonrouhe on alkanut pursuilla ulos. Päällystystyöhön täytyy siis palata uudestaan. Täytyykin mennä penkomaan kangasvarastojani..niin ja tutkia myös mahdolliset kierrätyskuosit:)

Vielä muutama työpäivä ja sitten kesälomaputki alkaa:D

Ystävä ajatuksissani

Nyt eivät sanat oikein riitä kuvailemaan tunnelmiani. Suru tuntuu sydämessä.

Rakas työkaverimme ja ystävämme onkin yllättäen, äkillisesti poissa. Jotain, jota en voi mitenkään ymmärtää - juhlimmehan juuri hänen nelikymppisiään..

Tulen ikävöimään yhteisiä naurun ja huumorin sävyttämiä hetkiämme, yhdessä puuhaamistamme, samalla aaltopituudella olemista. Kyllä tämä elämä välillä pysäyttää.

"Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren, 
niin mekin selviämme toinen toistamme tukien."

                                                                                                                       Risto Rasa

halauksin

Kompostoinnin iloa

Nyt meillä on vihdoinkin kauan haaveilemani uusi lämpökompostori ja voimme kierättää biojätteemme ympäri vuoden!

Koska sekajätemäärä pienenee eikä hajua tuottavaa jätettä enää kerry, voimme siirtyä kerran kuussa tapahtuvaan sekajätteen tyhjennysrytmiin ja säästää jätemaksuissa. Vielä kun saisi tuon energiajätteen kiertoon, olisin tosi tyytyväinen.

Kompostoriksemme valikoitui Biolanin pikakompostori 220eco värinä harmaa. Harmaa väri oli yksi syy valintaamme, sillä se sopii rakennustemme värisävyihin. 

Biolanista saamani vinkin myötä päädyimme valitsemaan kompostorin Biolanin Outlet-myymälästä, jossa hinnat ovat aika mukavasti normaalihintaa alemmat. Ulkonäössä en kyllä tästä kakkoslaadun yksilöstä löytänyt mitään väri tms. virheitä, joten olen erittäin tyytyväinen hankintaamme - suosittelen! Biolanilta olisi voinut tilata myös kotiinkuljetuksen, mutta mieheni nappasi kompostorimme Eurasta ajellessaan muissa asioissa paikkakunnan ohi.

Sijoitimme kompostorimme ulko-ovea lähellä olevaan syreenimajaan. Siellä ovat katseilta osittain piilossa myös puinen mattotelineemme sekä vanha kompostimme, joka saa jatkaa työtään puutarhajätteen kompostoinnissa. Kesällä syreenin ollessa täydessä lehdessä, nämä kaikki ovat kivasti pensaiden katveessa.
Aluksi suunnittelin, että rakennamme kompostin ympärille puukehikon, mutta tuo kompostori tuntuukin sopivan pihallemme ihan tuollaisenaan.

Valkoisista metalliastioista isommassa on kuiviketta, jota lisäillään biojätteen joukkoon. Näin kesällä olemme käyttäneet kuivikkeena lisäksi myös haravointijätettä, mutta talven tullen turvaudumme Biolanin säkitettyyn kompostikuivikeeseen. Pienempään astiaan tyhjennämme tulisijojemme tuhkat - sitä tosin ei kompostiin voi laittaa, vaan se levitetään pihan kasveille kalkin sijasta.

Keittiössä keräämme biojätteen tuunaamani sinkkiastiaan, joka on esillä tiskialtaan kulmalla.

Kompostointi lähti hyvin liikkeelle, ja nyt kompostorin lämpömittari on näyttänyt hyviä lukemia jatkuvasti eli prosessi on lähtenyt käyntiin - helppoa hommaa:)

Nyt on kyllä niin hyvä mieli tästä ekoteosta<3
Kompostoinnin iloa muillekin
toivotellen

Arvonnan voittaja

Kiitos teille kaikille kommenteistanne edelliseen postaukseen - on niitä ollut niin ihana lukea ja vastailen niihin näin yhteisesti tässä postauksen alussa. Oli kyllä tosi kiva kuulla, että postauksesta on napattu ideoita tuleviin juhliin:)

Yhtenä toiveena oli laittaa tänne lisää kuvia juhlapaikastamme mieheni suvun huvilalta. 

Harmillisen vähän tuli otettua yleiskuvia, mutta tässä muutama kamerasta löytynyt. Yläkuvassa keittiön pöytä seuraavana päivänä juhlien siivouksen jälkeen. Ikkunalaudalle olin tuonut nuo pienilehtiset kukat, joiden nimeä en valitettavasti tiedä,  ja pöydille tyttäreni asetteli maljakoihin omalta pihaltamme keräämiään syreeninkukkia. Näitä kukkia, pöytäliinoja ja ylioppilasruusuja lukuunottamatta muuta koristelua ei juhlissa ollut.

Tämä kuva on salin puolelta.

Huvilan kuisti vähän kauempaa kuvattuna. 

Täytyypä jonain päivänä mennä huvilalle kuvailemaan pikkuisen enemmän...

Sitten postauksen pääasiaan!

Belovedin kanssa yhteistyönä järjestämäni arvonta on suoritettu Random.orgin avustuksella. Spread love-veitsen saa itselleen Jenni kommentillaan: "Yhdellä mukaan tavoittelemaan ihanan näköistä veistä! :) "

Jään odottelemaanvoittajan yhteystietoja palkinnon lähetettämistä varten. Sähköpostiosoitteeni on: SisustEllenblogi@gmail.com

Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille!