Tule meille vaan, meillä retroillaan...

 Meillä sattui leipoessa löytymään retroa vähän väärästä asiasta...

Tyttäreni innostui leipomaan korvapuusteja.

Leipomisinnostus tarttui poikaani, joka halusi puolestaan tehdä suklaaneliöitä...

Pullataikina oli jo valmiina ja enää kanelisokeri puuttui.

Sokeri sattui olemaan niin vähissä, ettei sitä olisi millään riittänyt sekä korvapuustien kanelisokerisekoituksen valmistukseen että pojan suklaaneliötaikinaan...mutta ei hätää!

Muistin, että mieheni on joskus leipoessaan halunnut käyttää kaupan valmista kanelisokerisekoitusta puustiensa päälle. Kaivelin hetken kaappeja ja aivan oikein sieltähän se löytyi, melkein täysinäinen paketti!!!

Onpa nostalgisen näköinen paketti, sanoin ojentaessani kanelisokerin tyttärelleni.

Hän katsoi pakettia ja sitten sen parasta ennen päiväyksiä: ne olivat vuodelta 1998!! Koko keittiö repesi aivan hillittömään nauruun, josta ei tahtonut tulla ollenkaan loppua:D 

Ei ole taidettu ruokakaappia taidettu siivota hetkeen... siis 15-18 vuoteen, sillä tuo kanelisokeri on majaillut meillä tietenkin jonkin aikaa ennen parasta ennen päiväyksiäänkin! Sitä kylläkin ihmettelen, miten olemme tuona ajanjaksona kuitenkin onnistuneet tekemään keittiön täysremontin, jossa ihan kaikki kaapit ja laatikot vaihdettiin...  Jotkut tavarat vain taitavat olla sitkeitä pysymään huushollissamme:)

Harmittaa, etten tajunnut ottaa tuosta lähes retrosta kellastuneesta kanelisokeripaketista kuvaa tänne blogiin, sillä nyt sitä ei enää meiltä löydy. Naurattaa ajatella, että joku lukijoistani saattaa olla samanikäinen kanelisokerimme kanssa:D

Tapauksesta voi myös päätellä, että ei tuo rakkauteni kovin usein ole kanelisokeriaan tarvinnut, kun on noin monta vuotta säilynyt lähes käytämättömänä... pikkuisen on tainnut kulunut aikaa hänen viimeisestä korvapuustisessiostaan.

Tälläinen huumoripläjäys tällä kertaa:D

Retrotunnelmia teille kaikille täällä kävijöille!

With hugs and smiles♥

Ylläri

Tulipa hyvään aikaan pieni piristys:)

Sain yllätyslahjan Marilta astuputiikkiin.fi  verkkoportaalista. Kiitos♥

Paketista löytyi Belovedin lusikallinen hyvää mieltä:)

Magneetti on tehty kierrätyslusikasta uniikkina käsityönä.

Sovittelin suloista magneettia jääkaapin oveen muistilappujen pitäjäksi, mutta loppujen lopuksi se saikin paikkansa vanhan leipävuoan kyljestä, jossa se mukavasti tulee esiin rustiikkisen ruosteen seasta.

Puuhellan ääressä ruokaa laittaessa voi sitten vaan toivoa, että lusikkamagneetin viesti huomataan ja toteutetaan<3

Kiitos ilahduttavasta yllätyslahjasta!

Ylläreitä ja iloa myös teille kaikille ihanille täällä kävijöille♥

Mad world

 Alkuviikolla kolahti ja aika pahasti: telakkatoiminta lopetetaan ja se koskettaa myös meidän perhettämme. On vähän epävarmat tunnelmat.

Rakkauteni tuli uutiset kuultuaan töistä kotiin ja kertoi repsahtaneensa ostamaan ison laatikon.
Ajattelin heti, että taas on tullut hankittua joku miehinen vempain autotalliin, mutta en halunnut sanoa mitään lisätäkseni hänen huoltaan työpaikkamurheidensa lisäksi. Ihmettelin kylläkin, miten hän noin avoimesti kertoikaan hankinnastaan. Yleensä huomaan ostetut vempeleet autotallissa vasta kuukausien päästä ihan sattumalta.

Repsahdus olikin 
iso laatikollinen suklaasuukkoja!!!
 Istuimme koko perhe olohuoneen sohvalla, nutustelimme laatikon sisältöä ja juttelimme siitä, miten uusi tilanne mahtaa vaikuttaa perheeseemme. En yleensä syö murheeseen, mutta ups nyt meni näitä herkkuja kolme samalta istumalta. Kukaan muu ei syönyt kahta enempää...

Alunperin ajattelin, että en toisi kovin henkilökohtaisia juttuja blogiini, mutta välillä näitä omia elämäntilanteita näköjään haluaa jakaa myös täällä<3 

Mad world

Laitan tähän vielä tämän ihanan Gary Julesin version Mad worldista kuunneltavaksi. Melodia menee niin suoraan sydämeen... 
 
"When one door of happiness closes, another opens..." Helen Keller
 ...ja niistä ovistahan mennään!

Harmeista huolimatta toiveikasta viikonloppua♥

Harmaata ja valkoista

On ollut ihan mahtavat maalauskelit:) 

Urakka on tämännäköinen eli aitaa tässä on sutikoitu kaikki nämä kauniit syyspäivät. Meidän ja naapurin välinen pätkä aitaa piti uusia pari vuotta sitten lahoamisen vuoksi, ja se on odotellut maalia pintaansa.

Maalattu on yksin ja kaksin ja porukalla...

...huoh, eikä vieläkään ole valmista. 

Pohjamaalaus sentään on saatu jo tehtyä, mutta toinen maalikerros ei ole vielä ihan puolessa välissäkään.

Harmaata ja valkoista<3

Tässä on siis 40 metriä pitkä syy, miksen ole ehtinyt viettämään kovinkaan paljon aikaa täällä blogistaniassa;)

 Toivottavasti maalauskelejä riittää vielä, jotta saamme urakan loppuun

...tai sitten keväällä jatketaan...

 Lämmin syksy on saanut aidalla roikkuvan kärhön kukkimaan uudestaan.

Tällaiset pienet asiat tuottavat iloa urakan keskellä...

 ..kuten myös kommenttinne ja kaikki lukuisat piipahduksenne täällä<3

Halit ja hymyt teille kaikille ihanille♥

Tuunailujen helmiä, osa 2

Jatkoa edelliseen postaukseen...

Nyt on vastamaalattu naulakko makuuhuoneen seinällä !!!
Edellisessä postauksessa on kuvia naulakosta ennen tuunausta.

Se löysi paikkansa sängyn yläpuolelta.

Asettelin hyllylle samalla puolihimmeällä Helmi listavalkoisella maalaamiani esineitä.

Sinkkiastiaan on maalaamisen jälkeen siirretty tekstiä kuvansiirtolakalla. Hyllykkö toimii myös yöpöytänämme, joten on hyvä, että johonkin voi sujautella kännykän ym. tavaroita piiloon.

Pienen taulutelineen sain sisaren hylkäämien tavaroiden joukosta. Vähän maalia ja santapaperilla kulunuttakulunutta pintaa, ja se pääsi uudelle hyllylle postikortin pidikkeeksi.

 Ennen maalausta.

 
Katkenneeseen koukkuun ripustin aikaisemmasta punapilkullisesta valkoiseksi muuttuneen puusydämen. Se peittää juuri sopivasti koukun tyngän.:)

Hyllylle pääsi myös tämä lahjaksi saatu puinen laatikko. Pikkutuoli oli ennen beige, mutta maalasin senkin valkoiseksi.

Kokonaisuus näyttää tällä hetkellä tältä.

Makuuhuoneemme on kaivannut tosi paljon SisustEllen-muutosta. Siellä on melkein kaikki  vähän niin kuin sinne päin. Tuntuu mukavalta, kun jotain on saatu jo aikaiseksi.

Tässä ankea tilanne ennen naulakkoa. Huone oli ennen tyttäreni valtakuntaa, ja pienen hyllyn alapuolella oli silloin lipasto - sängyn yläpuolella se näyttää lähinnä naurettavalta:) Nuo taulut ovat lasten tekemiä. Toivon löytäväni niille uudet paikat.

Olen haaveillut uudesta sängystä ja vanhasta ovesta sängynpäätynä, mutta tuo nykyinen saa luvan kelvata ainakin jonkin aikaa. Vielä pitäisi maalata vaatekaappimme ja pari tuolia valkoiseksi ja lattia vaaleanharmaaksi.

Ups, yllä oleva kuva voisi olla parempikin...
Täytyypä ottaa lisää kuvia makkarista vähän muistakin näkövinkkeleistä. Olin näköjään kameran kanssa heiluessani keskittynyt vain tuon naulakon kuvaamiseen:)

Vielä loppukevennykseksi huomio miesten ajatusmaailmasta: rakkauteni on yrittänyt ripustella naulakkoon omia vermeitään - ajatella, vaatenaulakon voi tosiaan luulla olevan vaatteiden ripustamista varten !!!! :D :D

Huumorilla alkavaan viikkoon:)

Bliogiyhteistyö: Hylly ja pikkutavarat on maalattu Tikkurilan lahjoittamilla maaleilla.

Tuunailujen helmiä

 

Talomme vanhoista aarteista alla oleva naulakko on ollut useamman kerran ehdolla milloin mihinkin, mutta aina se on kannettu takaisin säilöön liian massiivisen kokonsa takia. Taas kerran sitä soviteltiin makuuhuoneeseen sängyn yläpuolelle... ei sovi, liian iso ja kömpelö.

Päätin kokeilla maalata sen valkoiseksi silläkin uhalla, että se ei löytäisi meiltä paikkaa. Pinta oli kulahtanut, mutta alkuvalmisteluista selvisin pelkällä maalipesulla. Käytän aika harvoin ennen maalausta hiomista, sillä tuo maalipesu on niin paljon helpompaa hommaa, se puhdistaa ja pehmittää vanhan maalipinnan.

Koukuissa oli ruostetta, mutta niihinkin käytin vain maalipesua.  Tässä tuunauksessa ei haittaa, jos jossain kohtaa on vähän rustiikkista ruostetta näkyvissä.

 Sen olen kuitenkin oppinut tässä matkan varrella, että metalliosia sisältävät maalattavat kannattaa kantaa ulkona maalatessa siirtää yöksi sisätiloihin. Yökaste nimittäin saa tuon ruosteen tulemaan oransseina pilkkuina maalin läpi yhdessä yössä, heh, on nimittäin kokemusta siitäkin:) Ruoste on kauniimpaa ruskeana<3

Tässä ensimmäinen maalikerros on saatu pintaan.

Minulta on kysytty useampaan kertaan, mitä maalia käytän näissä maalaushommissani. Olen päätynyt valmiiksi hieman sävytettyyn maaliin, joka on Helmi kalustemaali, puolihimmeä listavalkoinen. Valintani perusteena oli alunperin valita maali, jota voisi käyttää sekä puulle että metallille. Nytkin vedin siis samalla maalilla koko naulakon koukkuineen päivineen.

Halusin valmiiksi sävyteyn maalin, jotta voin helposti napata purkin hyllystä kauppareissullani. Maali on aavistuksen perusvalkoista pehmeämmän sävyinen, siis niin ihana<3 Tuo sävytys lisää myös maalin peittävyyttä helpottaen urakkaa. Yleensä riittää pohjamaalaus ja kaksi varsinaista maalikerrosta, joskus maalikerroksia on tullut vedettyä enemmänkin, jos pohjaväri on ollut oikein voimakkaan värinen.
(Tunnustan kyllä joskus vetäneeni tuota pintamaalia kaikki kerrokset taiteen sääntöjen vastaisesti, mutta hyvin on maali näinkin pysynyt....)

Käytän samaa maalia kaikissa tuunauksissani, jolloin tiedän niiden varmasti sopivat sävyltään hyvin yhteen.

No tätä taustaa vastaan ymmärrätte varmaan, miten valtavan innostunut olen, kun sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Tikkurilan maalitehtaan kanssa. Sain valita heidän valikoimistaan mieleistäni maalia.

Eipä tarvinnut miettiä hetkeäkään, sillä olenhan käyttänyt tätä maalia muutenkin kaikkeen mahdolliseen pikku purnukoista huonekaluihin, sisäoviin ja listoihin.  Nyt minulla on Tikkurilan lähetyksessä tulleet uudenuutukaiset, maalaukseen houkuttelevat maalipurkit pohjamaaleineen ja maalipesuaine valmiina seuraaviinkin tuunaushommiin, ja niitähän on jonoksi asti odottamassa:)
Suurkiitokset yhteistyökumppanilleni<3

Tästä klikkaamalla lisätietoja Helmi-kalustemaalista, KLIK!

 Hioin kulumia naulakkoon sekä puu- että metalliosiin. Tuolle katkenneelle koukulle täytyy vaan vielä keksiä jotain...

Muuten naulakosta tuli mielestäni yksi tuunauksieni helmistä - en voinut uskoa että maalaus muutti sen olemusta niin paljon, että se sittenkin sopii sinne makuuhuoneen seinälle!! Kömpelyys on kadonnut ja tunnelma aivan muuttunut.

Tässä naulakko odottaa valmiiksi maalattuna paikoilleen pääsyä, mistä laitan kuvia seuraavaan postaukseen...en meinaa malttaa odottaa, mitä tuumaatte makuuhuoneemme muutoksesta...:)

Olen ihan koukussa tuunailujen esiin tuomiin helmiin... ja listavalkoiseen Helmi- maaliin  - muutospostaukset myös muiden blogeissa  ovat lemppareitani.

Tuunausvimmani ei siis ota laantuakseen :D No hiukan sitä kyllä hillitsee nyt alkanut aidanmaalausprojektimme, jota riittää ja riittää... mutta myös siitä myöhemmissä postauksissa tarkemmin.

 Innolla syyskuuhun!