"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Vanha paneelikaappi


Edellisessä postauksessa viittasin mökkikeittiön järjestelyihin liittyvään hankintaan. 

No tässäpä tulee kuvia uusimmasta huonekalustamme paneelikaapista. Se ratkaisi ongelmat jääkaapin sijoittelusta, sillä vanhojen huonekalujen kanssa  jääkaappia ei olisi saatu mahtumaan keittiöön.


En ole ennen nähnyt tällaista helmipaneelista tehtyä kaappia  - ihastuin siihen heti. Kaapissa on joskus ilmeisesti ollut myös yläosa, joka sitten on aikojen saatossa vain sahattu pois. Tasosta puolet olikin käsittelemätöntä paneelia. 


Kotona vasta tajusin, miten iso homma kaapin kunnostamisessa onkaan. Maali oli niin pahasti irronnut ja lohkeillut ja sitä oli monta kerrosta, että jotain muutakin kuin pesua piti tehdä. Skrapaa vaan esille ja maaleja poistamaan - helmipontit olivat melko työläitä puhdistaa. 



Kaapista piti tulla harmaa, mutta mökiltä löytyi innostuksen iskiessä vain valkoista maalia, joten sillä mentiin.


Siinä se nyt kököttää maalattuna Mr Bomanniksi kutsumamme jääkaapin vieressä.


Paneelikaappi on niin syvä, että  vanha mikro mahtuu sisälle. Taittelin paperikasseista korit talousrullille ja muille tavaroille. 

Mukana kulkeva ruokakassi mahtuu myös ainakin tällä hetkellä kaappiin. Tykkään tästä kestokassin kuosista - ihania meren sileäksi hiomia valkoisia kiviä... Heh, tyttäreni oikaisi väärinymmärrykseni totesi siinä olevan kananmunan kuvia :D :D No joka tapauksessa se on lempparikestokassini.


Tässä kuva ennen jääkaappia. Oli vaikea luopua tuosta aiemmin kunnostamastani kaapista, mutta se siirtyy nyt salin puolelle, kunhan remontti siellä edistyy kalustamisvaiheeseen.


 Nyt näyttää tältä. Tuohon helmikaapin reunaan suunnittelen vielä jotain pientä naulakkoa tai koukkuja. Nyt välillä sukuloimaan ja veneilemään ja sitten taas mökille salin remonttia jatkamaan.

Niin ihana kesä jatkuu vaan.
Hymyjä ja haleja kesäpäiviinne♥


lauantai 7. heinäkuuta 2018

Retrojääkaapin metsästystä


Meillä on mökillä ollut jääkaappi ja sen päällä mikro piilossa eteisen puolella komerossa. Tämä on vanhempieni keksintöä, sillä heistä nuo koneet eivät oikein sopineet vanhaan tyyliin. 

Jääkaappi ja mikro ovat toisessa eteisen takaseinän komerossa katseilta suojassa.

Ihan loistava idea, mutta aika tavalla ylimääräistä vaivannäköä tästä systeemistä on ollut. Komero ei ole myöskään ollut hiiritiivis, joten muutoksesta on kovasti haaveiltu - varsinkin, kun jääkaappi alkoi vedellä viimeisiään.

Jos jääkaappi sijoitettaisiin keittiöön, olisi ihanaa löytää joku retromalli.


No etsin kaikki mahdolliset retrojääkaappimallit ja mietin, miten sellaisen saisi mahtumaan mökkikeittiöömme, sillä se on juuri saatu remontoitua ja kalustettua mieluiseksi. Mistään kun ei malttaisi luopua. No lopulta yhtälön ratkaisi tori.fi:n kautta tehty löytö, mutta siitä tarkemmin myöhemmin.

Jääkapin hankinnasta siis tehtiin päätös. Viime metreillä harkinnassa oli enää kaksi vaihtoehtoa: Smeg ja Bomann. Päätös oli hankala, sillä paikkakunnan kodinkoneliikkeissä ei ollut kumpaakaan nähtävänä - Bomannia ei nettitiedustelun mukaan kuulemma koko Suomessa (?). 

Bomannissa mietitytti eniten sivustolla ilmoitettu väri eli beige - Smegissä mietitytti korkea hinta ja blogikirjoitus., jossa sen lookia arvosteltiin muoviseksi. Yllättävää kyllä netistä ja kodinkoneliikkeistä ei saanut tietoa, mistä materiaalista jääkaappien ovet on tehty. 


Lopulta päätös kallistui Bomanniin sen siromman koon takia ja päätökseen vaikutti myös netistä löytämäni hyvä tarjous, jonka ansiosta jääkaappi oli reilusti yli puolet Smegin vastaavaa halvempi. 

Bomann osoittautui myös muovioviseksi, mutta ihana se on joka tapauksessa. Väri ei onneksi ollut liian beige - minusta se näyttää enemmänkin kermanvalkoiselta.


Bomannin kanssa on nukuttu yksi yökin - se on tosi hiljainen.

Itse asiassa paljon enemmän ääntä kuuluu vierestäni. Rakkauteni on sängyssä loikoillen seurannut  jalkapalloa tabletilta, eikä ole torkahtanut omien sanojensa mukaan kertaakaan - hän on siis oppinut uuden taidon eli kuorsaamaan valveillaan:D


Nyt vielä vähän kunnostustöitä sen tori.fi löydön kanssa, niin keittiö saa uuden lookin ja jääkaappi saadaan pois tuosta väliaikaisesta paikastaan.

Ai niin ja salin lattian toinen puoliskokin pitäisi vielä maalata...

 Onni on jääkaappi keittiössä:) Miten helppoa elämää♥

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Pikku jakkara ja mökkiremontin kuulumisia


Eksyimme kasitietä ajellessamme Luvian vanhan tavaran kirppikselle. Siellä oli vanhassa koulurakennuskessa hurjasti tavaraa myynnissä ihan laidasta laitaan - kaikenkaikkiaan kiva paikka. 

Etsiskelin pientä jakkaraa, joita kirpparilla olikin useita erilaisia. Yksi niistä pääsikin mukaamme kahdellatoista eurolla. Jakkara sai osakseen tässä vaiheessa vain pesun, ja kiikutin sen jo mökille. Siellä tarvitaan istuinta pönttöuunin eteen tulen sytyttäjälle. 


Nämä kuvat paljastavatkin myös sen, mitä mökillä olen viime aikoina puuhannut: olen aloittanut salin kunnostusprojektin !


Remontti on aloitettu lattian pesulla, kevyellä hiekkapaperin pyyhkäisyllä ja maalipesulla. Nyt olen saanut maalattua lattian ja lattialistat kahteen kertaan maaleilla, joita jäi keittiön KLIK ja kamarin KLIK remontista. 

Uusille lukijoille tiedoksi, että meillä on kesämökkinä 1800- luvun lopulla rakennettu vanha luotsitupa, joka on 1970-luvulla remontoitu räiskyvillä sävyillä, ja jota olemme pikku hiljaa alkaneet remontoida.


Salin kirkkaan punainen (huh) sävy on saanut väistyä - tai siis todellisuudessa vasta puolittain, sillä huonekalut ja tavarat kasattiin huoneen toiselle puolelle, ja se puoli on vielä kokonaan maalaamatta.

Olen niin tyytyväinen ja innostunut hommasta, sillä punainen väri on ahdistanut minua ja tehnyt huoneesta tosi pimeän.


Paljon on vielä puuhaa tuon keskeneräisen lattian lisäksi, sillä suunnitelmissa on maalata myös katto ja seinät. Aikataulu on kuitenkin itse saneltu ja joustava, joten urakkaan tartutaan aina innostuksen iskiessä.

No jakkara on kuitenkin valmiina, jos vaikka tulisi tarvetta poltella puita pönttöuunissa.

Kyllä kesäpuuhat ovat vieneet niin mennessään:)

kesäprojekteista nauttien


torstai 21. kesäkuuta 2018

Vaniljakastiketta kesäretkille


Jostain syystä piirakan leipominen kuuluu mökillä olon onneeni. Rakkaan Hilkka-tädin perinne elää leipoessa, sillä sain häneltä heidän Soliseva-mökillään nuorena parina vieraillessamme piirakan ohjeen  saatesanoilla, että juuri tämä sopii mökkiolosuhteisiin helppoutensa vuoksi.  


Tällä kertaa vuorossa oli raparperipiirakka. 


Hilkka-tädin raparperipiirakka

100g margariinia tai voita
1 dl sokeria
3 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

päälle: pilkottuja raparperipaloja
1 dl fariinisokeria

Sulata rasva ja lisää sokeri sekä jauholeivinjauheseos. Ota taikinasta puolet erilleen ja lisää kananmuna. Painele taikina n. 30cm piirakkavuokaan ja ripottele raparperit, fariinisokeri pohjalle ja lopuksi erilleen otettu taikinanmuru piirakan päälle. 
Paista 175 asteessa 15-25 min.

Ohjeella teen myös kermaviiliset marjapiirakat ja omppupiirakat  - on sellainen helppo perusresepti.


Tiskiä säästääkseni tein tällä kertaa taikinan suoraan kattilaan, jossa ensin sulatin rasvan.


Puuhellalla on näköjään myös kananmunia ja tiskivesiä kiehumassa.


Reseptissä on alunperin ohjeistettu rasva nypittäväksi - sulatettuna se on kyllä aika paljon helpompaa sekoittaa. En ole huomannut rakenteessa mitään eroa tämän oman ratkaisuni johdosta.


Vaniljakastike kuuluu ehdottomasti raparperipiirakan kanssa herkutteluun. Olen kokeillut reissuillamme kaikenlaisia versioita - jopa jauheesta valmistettuja, mutta nyt olen päätynyt helpoimpaan ja suht edulliseen ratkaisuun. 

Pakkaan kotona litra vaniljajäätelöä kannelliseen muovipurkkiin ja laitan kylmälaukkuun kylmäkallen seuraksi - määrä on juuri sopiva määrä tämän kokoiselle raparperipiirakalle.


Tämä on ollut loistava menetelmä mökille, venereissulle ja rantapiknikeille. Jäätelö pysyy melko kauan kuosissaan eli joskus syömme sen jäätelönä - jos se pääsee sulamaan, rasiassa onkin valmista vaniljakastiketta. Tällä systeemillä on herkuteltu jo monet retket.


 Täällä alkaa juhannuseväiden pakkaaminen. Hmmm...voisinkin leipoa mukaan raparperipiirakan ja ottaa jädet lähtiessä rasiaan mukaan:)


Lämpöisin juhannushalauksin

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kiva lahjaidea kesäviemisiksi


Sain kivan kesälahjan: itse tehdyn kestohedelmäpussin, joka on tehty kierratyskankaasta eli vanhoista pitsiverhoista.

Kauniisti toteutettua ekologista ajattelua.


Pussi oli täynnä herneenpalkoja, mutta ne tuli syödyksi ennen kuin sain kaivettua kameran  esiin:D


 Nyt tämä lahja on ollut kauppareissuilla jo useamman kerran, ja pussissa herkut ovat kulkeutuneet näppärästi myös retkille mukaan.



Kiva lahjaidea kesäherkuilla täytettynä vaikkapa mökkiviemisiksi:)

Kiitoshalit Annille ja ihanille pikkuneideille♥

kesähalauksin

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Syytä hymyyn

Nyt on vihdoinkin löytynyt se juuri oikeanlainen pikkumatto vähitellen uudistuvaan eteiseemme. 


Pitkäainkainen etsintäni päättyi Vanhan Rauman ihanaan Lifestyle Store Sisustus Ideaan, jossa uudet Dixie-matot olivat somasti rullalla kuin minua odottaen.  


Mattolöytöni on harmaata juuttia ja näytti putiikissa aivan täydelliseltä.


Halusin kuitenkin varmistaa, että harmaan sävy ei riitele uuden laattalattian sävyjen kanssa, joten kyselin sovitusmahdollisuutta. No sehän kuului liikkeen palveluihin ja sain kotiin maton sovitettavaksi.


Voi onnenpäivät sävy ja koko olivat juuri sopivat.


Tilasin samalta istumalta kaksi mattoa lisää - toisen pojan huoneeseen ja toisen tämän soviteltavana olevan kaveriksi eteistiloihin. 


Samaa mattoa oli myös muita kokoja ja jäinkin vielä miettimään, tarvitsisimmeko vähän isompaakin kokoa. 


Nyt ainakin sävyn sovittelu on helppoa:)


Sarjassamme luonnonmateriaalien kohtaamisia - sopivatpa 
hyvin yhteen juutti ja Hugo:D


Vaikka tässä nyt mainostelenkin Dixie-juuttimattoja ja Sisustus Idea-putiikkia teen sen vain siitä syystä, että tähän viikkoon mattolöytö ja käynti ihanassa sisustusputiikissa on antanut syytä hymyyn. 

Suosittelen lämpimästi kesäisiä putiikkiseikkailuja Vanhan Rauman upeissa liikkeissä<3

Kesäistä iloa ja hymyn aiheita ihanille lukijoilleni♥ 


sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Ketunleipäkeittoa


Villivihannesvillitys on täällä nostanut päätään. 


Viime viikonloppuna tytär ilmoitti haluavansa mökille kerämään nokkosia ja ketunleipiä ja yhdessähän niitä sitten saatiin kerättyä pussikaupalla. 


Ketunleipiä on aina välillä maisteltu suoraan luonnosta, mutta en ole koskaan ennen kerännyt niitä ruuanlaittoa varten.

Ketunleivät voi pakastaa ihan suoraan tuoreeltaan ja käyttää pakkastesta tarvitsemansa määrän kerrallaan.


Tänään oli omassa koekeittiössä testailussa ketunleipäkeitto. Kehittelin oman reseptin, jossa oli vain viittä ainesosaa:

 1 l vettä
1 nippu kevätsipulia
7 vähän isompaa perunaa
1 pkt  Koskenlaskija viherpippuri sulatejuustoa
2 kourallista ketunleipiä

Kuullotin silputut sipulin vaaleat osat kattilan pohjassa, lisäsin veden, sulatejuuston ja kuoritut perunat pilkottuina. Keittelin, kunnes perunat olivat kypsiä ja lisäsin renkaiksi pilkotut sipulinvarret ja soseutin keiton. Lopuksi lisäsin ketunleivät ja soseutin uudestaan. 

Laitoin tarkoituksella reseptiini sulatejuustoa, sillä ketunleipä sisältää runsaasti oksaalihappoa, ja sen kanssa täytyy nauttia jotain kalsiumpitoista. Juuston voi tietenkin korvata vaikka ruokakermalla. Tuon oksaalihapon vuoksi suuria määriä tätä villivihannesta ei tuosta kalsiumlisästä huolimatta voi kuitenkaan kerrallaan syödä.


Kuten kuvasta näkyy, lehdet muuttuvat kuumassa rusehtaviksi. Niitä ei kannatakaan keittää, vaan lisätä ihan vasta loppuvaiheessa.


Tarjoiluun kannattaa säästää sipulinvarsia, ketunleivän lehtiä ja vaikka kukkiakin koristeeksi ja mausteeksi. Muuta maustettahan en keittoon lisännytkään - sulatejuuston mukana tullut suola ja viherpippuri riittivät mainiosti. Ketunleipähän itsessään maistuu jotenkin suolaiselta.


Kananmunan puolikas sopii myös keiton lisukkeeksi. 


Villiyrttejä kannattaa hyödyntää ja napata vitamiinit luonnosta talteen. Keittokokeiluni sai perheeltä hyvät arvosanat - teen tätä toistekin:) 

Nyt lähdetään innolla venettä puunaamaan, jotta päästäisiin merelle nauttimaan näistä ihanista kesäkeleistä♥  

"Kun kesäinen olo valtaa mielesi
... älä häiritse sitä..."