Yllättävä ihastuminen

Oltiin viikonloppuna saaressa laittamassa mökkiä kesäkuntoon. Ensimmäisenä heitin mattorullat pihalle raikastumaan - toivon, että saan ne pestyä myöhemmin.

Sain imuroitua ja luutattua kaikki kolme kunnostettua huonetta eli pikkukuistin, eteisen ja keittiön. Miten onkaan helppo puhdistaa talven jäljet, kun pinnat ovat vasta maalattuja. Lika lähtee niin helposti pyyhkäisemällä ja sen myös erottaa paremmin vaaleammista lattioista. Keittiössä ei ole ollut talven aikana hiiriä, mutta eteistilassa niitä on jokunen käynyt jättämässä merkkejään. Tästä syystä pyyhin niiden lattiat hieman desinfioivalla tolulla, Muuten luotan aika paljon pelkän veden ja mikrokuituliinan voimaan.

Kyllä se oma mieli vaan voi kummasti muuttua. Olen inhonnut mökki-imuriamme kaikki nämä vuodet ja suunnitellut hankkivani sinne jonkun pienen ja näpsäkän pelin. Itse asiassa imuri on lapsuuden kodistani ja muistan inhonneeni sitä jo siellä - niin kömpelö, äänekäs ja ruma. 

Yhtäkkiä olenkin ihastunut tuohon rumilukseen! Nilfisk-vanhus pääsi kuvattavaksi ja oikein blogin sivuille paistattelemaan. 

Kyllä on ihmeellinen tällainen mielenmuutos. Tässä alkaa jo tulla sellainen ole, että voiko mitään koskaan heittää pois, kun ei voi tietää, milloin taas tulee mielenmuutoksia:) Nykyisin siis imuroin hyräillen ja niin tyytyväisenä vanhaan kömpelöön imuriimme. 

Voi, miten tekisikään mieli jo jatkaa suunnittelemani maalaushommia mökillä. Nyt juuri projektien aloittamiseen ei ole kuitenkaan aikaa, sillä uusi veneemme pitää puunata ja varustella ensin sekä laskea vesille. Sen jälkeen on aika keskittyä ylioppilasjuhlien valmisteluun. Kesäkuussa sitten on varmaankin aikaa jatkaa viime kesänä aloitettuja maalausprojekteja.

Innolla myös odottelen, että pääsen tekemään seuraavaa postausta, sillä sen aihe on niin tosi ihana...♥

Aurinkokeleistä nauttien