Shoppailupohdintoja ja veneenkunnostushaaveita

Käväisimme tyttären kanssa pienellä shoppailureissulla Turun seudulla. Tarkoituksena oli tällä kertaa keskittyä kankaiden katsastamiseen, mutta ainahan sitä vilkuillaan kaikkea mahdollista eteentulevaa. Tytär etsi takkikangasta ja minulla hankintalistalla kangasta venepatjojen päällystämiseen.

Sinkoilimme ensin Turun keskustassa ja astelimme tietenkin myös sisustusliikkeiden ovista sisään. Tämä Granit on jostain syystä jäänyt aikaisemmin bongaamatta, joten napsin kuvia mukavan oloisesta putiikista. 

Ostoksia en kylläkään tehnyt, vaan keskityin silmänruokaan. Yritän monen muun tavoin vähentää tavaraa ja pyrin olemaan harkitseva uuden ostamissa, sillä aika tavalla kaikenlaista on meidänkin nurkkiin kertynyt. Nautin siitä huolimatta kivoissa putiikeissa käymisestä.

Uuden hankkimiselle on mielestäni helpompaa laittaa stoppeja, mutta vanhan tavaran kohdalla tilanne on toinen, sillä tunnepuoli on vahvasti esillä kaikessa elämässäni jopa esineissä. 

Oma sisustusmaku ja tavaroiden arvostus on muuttunut vuosien varrella yllättävän paljon. Niin onnellisena olen saanut penkoa omia ja vanhempieni aarreaittoja, ja ihan yllättävät esineet ovat tuoneet iloa ja päässeet vuosien säilyttämisen jälkeen kotimme sisustukseen. Jotenkin toivoisin omille lapsille samanlaisia kokemuksia: onnentunnetta siitä lapsuuden lelusta, huonekalusta tai vaatteesta - tuulahdus muistoja, joita muuten ei olisi saavuttanut. 

Varastoista ja vinteiltä on löytynyt myös paljon kivaa tuunattavaa. 

Tämä näkökulma on haasteellinen yhdistellä omaan haluuni vähentää tavaraa. Paljon on kirppiksille viety, mutta paljon edelleen varastoin ja tasapainoilen asian kanssa. Luovuus on myös vanhasta tavarasta luopumista hankaloittava ominaisuus, sillä tuunausvimma ja uuden luominen vanhasta nostaa helposti päätään - niin ja oikeastaan pidänkin sitä ihan hyvänä asiana. Mutta hyvä, että edes tulevaa tavaravirtaa pystyn pikkuisen jarruttamaan.

No tulipa reissulla kuitenkin jotain pientä hankittua, nimittäin 6,5 metriä siniharmaata verhoilukangasta veneen patjoihin Raision liepeiltä venekankaiden erikoisliikkeestä sopivasti Ikean ja Myllyn vierestä.  Ikeasta ostin vetimiä, joita on tarkoitus ruuvailla teaklautaan kiinni ja saada naulakoita veneeseen. Niistä puuhista tulee varmaankin laitettua kuvia naulakoiden valmistuttua.

Meillähän kävi niin surkeasti, että menetimme vanhan rakkaan paattimme venesuulipalossa. Viime keväänä vaihdoimme lattiamatot palon jälkeen hankittuun veneeseemme, ja nyt on tarkoitus pikku hiljaa jatkaa kunnostusta. Vanhat patjat ovat alkuperäisessä kuosissaan ja päällystetty tummanvihreällä kankaalla, jossa on kullan värisiä kuvioita. 

No ei ihan perheemme makuun, joten tämä uudistaminen on kyllä ihan paikallaan.

Hidasta hommaa tämä päällystäminen tuntuu olevan. Patjat ovat hankalan mallisia ja Hugo tulee paikalle heti, kun kuulee niittipyssyn napsahduksen - se on muutenkin aina innolla mukana kaikessa. Se on tosi mukava ominaisuus, mutta kankaan leikkaamiset ja niittipyssyhommat tekisin mielummin ilman apulaista.  Saa nähdä tuleeko tänä viikonloppuna valmista vai meneekö rapsutusten ja palloleikkien puolelle.

Kevähaleja ja hymyjä huhtikuuhun ♥