Vihon viimeiset viherrykset

No nyt on taas puuhailtu ja kuvailtu mökkimaisemissa.
Vihon viimeiset viherrykset on mökiltä nyt maalattu valkosiksi.

Eteisen viimeinen vihreä sävy löytyi tästä jakkarasta - samaa vihreää oli vielä viime kesänä pikkueteisen kiinteässä penkissä. Eipä taida tulla ikävä näitä vihertäviä sävyjä.

Jakkara pääsi entiselle paikalleen eteiseen.

Toin eteiseen puulaatikon ja asettelin siihen lasten vanhoja Aku Ankkoja.

En raaski heittää niitä poiskaan, ja kyllä niitä täällä on välillä nostalgiatunnelmissa nuoret lueskelleetkin:)

Kuvauksellisista syistä kokeilin laittaa Aku Ankkojen päälle vanhoja kotiliesiä. Niitä selailee täällä lähinnä SisustEllen.

Pikkuisen ruostetta ja kulunutta puuta.

Eteisen vanha räsymatto liian pitkä, ja se oli aiemmin taiteltuna lattialla. Katkaisin sen sopivan mittaisiksi paloiksi ja solmin päät uudelleen. Se olikin yllättävän aikaa vievää puuhaa. Pikkupöytä oli valmiiksi valkoinen, kannoin sen vain paikoilleen. Tapetti saa jäädä - ei haittaa vaikka se ei ole ihan timmissä kunnossa. Täällä ei tarvitse kaiken olla tip top.

Eteisen pöydällä on mökkikirjamme paikka. En ihan jaksanut keskittyä tekemään viimeistä sisustussilausta, vaan laitoin vain jotain pöydälle kirjan seuraksi.

Kirja on Rudolf Koivun kuvittama.

On kiva lukea edellisen kesän aikaansaannoksia ja tapahtumia. No viime kesältä eniten oli kirjoitettu Hugon pentupuuhista: miten se pelkäsi aaltoja ja kastoi kuononsa meren vaahtoon :)

Tässä vielä kuva ulko-ovelle päin. Ennenhän tuo ovi oli maalattu kahdella keltaisella sävyllä.

Keittiön punainen ovi.

Vielä näkymä pikkueteisen puolelta.

Seuraava haaste onkin sitten sinapinsävyn poistaminen. Siinä onkin urakkaa vielä vihreitä enemmän, sillä sitä löytyy keittiön muurista, huonekaluista ja ...apua...keittiön katosta! Niin ja sitähän oli jo tuossa salin puolelle vievässä ovessakin. Toivottavasti en nyt menetä sinapinsävyä mahdollisesti fanittavia lukijoitani tunnustaessani, että hurjana haaveenani on maalata nämä sävyt kokonaan piiloon.

Tänään jäätiin maakravuiksi, sillä poika halusi viedä kaverinsa ajelulle paatillamme, suuntana Pakkahuoneen ranta Ukissa. Aika pitkä matka ja tuulee jonkun verran  - tässä odotellaankin tekstaria, miten nuoriso siellä pärjäilee...

Iloisissa kesätunnelmissa:)